Hyvä arki – hyvinvointia tukevat valinnat

Kun panostat muutamiin säännöllisiin arjen rutiineihin — rytmiin, rauhoittumiseen, ympäristöön, ja oman nukkumistilanteen havainnointiin — niin voit vaikuttaa paljon siihen, miten hyvin palaudut yön aikana. Arjen pienet valinnat kertautuvat. 

• Pidä säännöllinen rytmi – Mene nukkumaan ja herää suunnilleen samaan aikaan joka päivä 
• Rauhoitu ennen nukkumaanmenoa – Vähennä ruutuaikaa, hiljennä valaistus ja tee toistuva iltarutiini. 

• Luo hyvä uniympäristö – Pidä makuuhuone viileänä, pimeänä ja rauhallisena. 

• Liiku riittävästi ja vältä raskasta syömistä sekä kofeiinia iltaisin. 

• Kuuntele itseäsi – Havainnoi, mikä auttaa sinua rentoutumaan ja nukahtamaan parhaiten. 

Neuvoja ja vinkkejä hyvään uneen sekä rauhoittumiseen:
Lepo ja uni | Neuvokas perhe(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 

Liiku ja nuku hyvin: ravinto, liikunta ja uni kulkevat käsi kädessä hyvinvoinnin kanssa. 

• Syö säännöllisesti: 4–6 ateriaa päivässä (aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala). 

• Kasviksia joka aterialla: pyri puoleen kiloon päivässä (esim. hedelmät, vihannekset, marjat). 

• Täysjyvää ja proteiinia: valitse täysjyväleipää, pastaa ja riisiä, sekä proteiinia (kala, kana, pavut, linssit, kananmunat). 

• Juo vettä: paras janojuoma on vesi – vältä sokerisia juomia ja energiajuomia. 

• Muista hyvät rasvat: käytä kasviöljyjä, pähkinöitä ja siemeniä. 

• Kohtuudella herkkuja: niitä saa syödä, mutta ei joka aterialla. 

Lue lisää: 
Kuva-arkisto ja muuta materiaalia | Ruokavirasto(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Terveellinen ruokavalio | Omahelpperi (avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Koululaisten ja opiskelijoiden ravitsemus | Terveyskirjasto(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Ravinto | Terve koululainen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Ravitsemus osana hoitoa | Terveyskylä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Terveellinen ruoka | Omaperhe – tietoa vanhemmille(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Liikunta tukee nuoren hyvinvointia, oppimista ja mielialaa. Jo lyhytkin liikehetki parantaa keskittymistä ja jaksamista. Liikunta lisää “hyvän olon” tunteita ja auttaa hallitsemaan stressiä. Kasvuiässä liikunta on tärkeää myös kehon kehitykselle – se vahvistaa lihaksia, luita ja sydäntä sekä ehkäisee sairauksia. 

• Valitse liikkumismuoto, joka miellyttää. Älä ajattele vain “määrää” vaan “iloa” ja “kokemusta”.  

• Sovi arkeen pieniä liikuntapyrähdyksiä. Vaikka pieni aika liikkeessä, se jo vaikuttaa keskittymiskykyyn. 

• Yhdistä liikkuminen arkeen. Koulu- tai opiskelumatka pyöräillen, hissin sijaan portaat, taukojen aikainen kevyt liike. (Neuvokas perhe: Liikkuminen ja lepo)  

• Vanhemmat ja tukihenkilöt voivat kannustaa. Nuorten kohdalla läheisten kannustus ja liikunnalliset kokemukset auttavat muodostamaan positiivisen asenteen liikkumiseen. (Neuvokas perhe: artikkeli)  

• Muista lepo ja palautuminen. Liikunnan vastapainona riittävä uni ja rauhoittuminen ovat tärkeitä – Neuvokas perheen “liikkuminen ja lepo”-osiossa korostetaan tätä. 

Mistä motivaatiota liikuntaan?
Liikuntamotivaatio ja liikunnan aloittaminen | Terveyskylä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)  

Harrastukset ovat tärkeä osa elämää kaikenikäisille, erityisesti silloin kun kasvaa ja kehittyy. Mielekäs vapaa-ajan tekeminen ja harrastaminen antaa mahdollisuuden oppia uusia taitoja, tutustua erilaisiin ihmisiin ja löytää omia vahvuuksiaan. Harrastukset voivat tuoda iloa, onnistumisen kokemuksia ja auttaa rentoutumaan arjen kiireiden keskellä. 

Harrastusten avulla voi myös kehittää sosiaalisia taitoja, löytää ystäviä ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Kun tekee asioita, joista oikeasti pitää, mieliala kohenee ja jaksaa paremmin koulussa, töissä tai muissa arjen haasteissa.  

Olipa kyseessä urheilu, musiikki, taide, käsityöt tai jokin muu harrastus, tärkeintä on löytää itselle mieluisa tapa viettää vapaa-aikaa. Harrastukset ovat investointi omaan hyvinvointiin – nuorena aloitettu harrastus voi kantaa pitkälle aikuisuuteen ja tuoda iloa koko elämän ajan. Löydä mielekäs harrastus kokeilemalla, kuuntelemalla itseäsi ja olemalla avoin uusille kokemuksille. 

Keinoja löytää mielekäs harrastus 

1. Tutustu itseesi – mieti, mistä asioista innostut ja mitä toivot harrastukselta (rentoutta, oppimista, seuraa). 
2. Kokeile rohkeasti – testaa erilaisia harrastuksia lyhyesti ilman paineita sitoutua heti. 
3. Hyödynnä verkostoja – kysy kavereilta, liity ryhmiin tai osallistu tapahtumiin. 
4. Etsi inspiraatiota – tutustu kansalaisopistojen, seurojen ja verkon tarjontaan. 
5. Kuuntele itseäsi – harrastuksen tulisi tuntua mielekkäältä; tarvittaessa vaihda, jos into hiipuu. 

Lue lisää:
Omahelpperi – Harrastaminen ja vapaa-aika(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 
Harrastukset – Nuortennetti(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 
Harrastus-testi – Nuortennetti(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 
Harrasta Kainuussa | Kainuu(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 
Hopen harrastustuki auttaa, kun rahat ovat tiukilla – Yhdessä & Yhteisesti ry(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Sosiaaliset suhteet tarkoittavat ihmisten välisiä yhteyksiä ja vuorovaikutusta. Nuorille ne ovat erityisen tärkeitä, koska ystävyyssuhteet, perhe ja yhteisöt auttavat rakentamaan omaa identiteettiä ja lisäävät hyvinvointia. Ne auttavat kasvamaan, tukevat jaksamista ja tuovat elämään merkitystä ja iloa. 

Ystävät tarjoavat tukea, seuraa ja ymmärrystä. Heidän kanssaan voi jakaa ilot ja surut sekä oppia vuorovaikutustaitoja, kuten kuuntelemista ja yhteistyötä. Hyvät sosiaaliset suhteet voivat myös lisätä itsevarmuutta ja ehkäistä yksinäisyyttä. 

Nykyään monet nuoret pitävät yhteyttä myös verkossa. Sosiaalinen media helpottaa yhteydenpitoa, mutta siihen voi liittyä paineita, kuten vertailua ja tarvetta näyttää täydelliseltä. Siksi on tärkeää säilyttää tasapaino netin ja kasvokkain tapahtuvan kanssakäymisen välillä. 

Lue lisää:
Ihmissuhteet – Nuortennetti(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 
Omahelpperi – Kun sosiaaliset tilanteet tuntuvat haastavilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 
Sosiaaliset taidot vahvistuvat harjoittelulla | Hyväkysymys.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 
10. Tilanteiden harjoittelu ennakkoon | Mielenterveystalo.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 
Kaveritaitoja voi harjoitella – Punainen Risti(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 
Sosiaalisen jännittämisen omahoito-ohjelma | Mielenterveystalo.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 
Kaverisuhteiden haasteiden omahoito-ohjelma | Mielenterveystalo.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 

Sosiaalinen media voi vaikuttaa tunteisiin ja mielen hyvinvointiin monella tavalla. Some voi olla sinulle tärkeä osa elämää, yhteydenpitoa muihin ihmisiin, hauskaa ajanvietettä ja tuoda arkeen paljon hyvää.

On kuitenkin jo jonkin verran tutkimustietoa siitä, että älylaitteiden käyttö ja erityisesti some voi myös lisätä mielenterveysongelmia. Some voi vaikuttaa itsetuntoosi tai aiheuttaa joskus jopa masennusta tai ahdistusta, erityisesti tyttöjen kohdalla. Tämä saattaa johtua muun muassa siitä, että vertailemme helposti omaa elämäämme somen muokattuihin ja filtteröityihin kuviin, joissa näytetään asioista vain parhaat puolet.

Kannattaa tutkiskella millaisia tunteita somesisällöt sinussa herättää ja käyttää sellaisia medioita, jotka tukevat oman mielen hyvinvointia.  

• Jos somen käyttö ahdistaa, pidä taukoa siitä, tai siirry muihin ympäristöihin ja kanaviin. 
• Jos näet jotain pelottavaa, ahdistavaa tai sopimatonta sisältöä, tai koet jotain, mikä tuntuu ikävältä, kannattaa asiasta jutella turvallisen aikuisen kanssa.
• Jos koet kiusaamista tai häirintää, kerro siitä luotettavalle aikuiselle.  

Lue lisää:
Nuorelle – Sua varten somessa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Tietoa ja tukea somen käytön hallintaan(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Omahelpperi – Digiturvataidot(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 
Omaperhe – Mistä tunnistaa lapsen tai nuoren ruuturiippuvuuden?(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 
12–15-vuotias ja median käyttö – Mannerheimin Lastensuojeluliitto(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 
Sosiaalinen media ja mielenterveys | Mielenterveystalo.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 
Ruuturiippuvuus | Mielenterveystalo.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)