Sairauden komplikaatiot

Neuropatiaa eli hermostomuutoksia- tai vaurioita ilmenee useilla diabeetikoilla, jotka ovat sairastaneet diabetesta vuosia. Diabeteksen pysyessä hoitotasapainossa neuropatian riski on pieni.

Yleisimmät oireet neuropatissa ovat jalkojen tuntohäiriöt eli puutumiset, pistelyt ja levottomat jalat. Lisäksi voi ilmetä särkyjä ja kipuja sekä lihasheikkoutta ja jalkaterän asennon muutoksia. Jalkojen tunnottomuus kehittyy vähitellen ja usein huomaamatta, mikä altistaa haavaumille ja jalkavammoille.  

Diabeteksen hyvällä hoitotasapainolla, tupakoimattomuudella ja välttämällä runsasta alkoholin käyttöä voi ehkäistä hermostomuutoksia. Neuropatian etenemistä voidaan hidastaa, jos veren sokeritasapaino on hoitotavoitteessa. Liikunta parantaa verenkiertoa, ja siten vähentää hermostomuutosten aiheuttamia oireita, vaikka ei paranna niitä täysin. Oireita voi yrittää helpottaa esimerkiksi voimistelulla tai hieronnalla, kipua voi lievittää kipulääkkeillä.    

Jos huomaat hermostomuutoksia, olethan yhteydessä omaan terveysasemaan Omasote-viestillä Kainuun Omasote – viestiyhteys terveysasemalle(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) tai soittamalla omalle terveysasemalla Vastaanottojen yhteystiedot | Kainuun hyvinvointialue(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Nefropatiaksi kutsutaan munuaisten pienten hiussuonten ja munuaiskerästen vaurioita. Munuaisten vaurioiden riskiä lisää huono verensokerintasapaino, kohonnut verenpaine ja kolesteroli, tupakointi ja perintötekijät. 

Munuaisten toimintaa mitataan sinulle yksilöllisesti määritetyn seurantavälin mukaisesti muiden laboratoriokokeiden yhteydessä. Veren valkuaisaineen erittyminen virtsaan eli albuminuria voi olla merkki alkavasta munuaissairaudesta. Näyte on kertavirtsanäyte eli u-alb/krea, joka kuvaa albumiini-kreatiini- suhdetta. Tutkimuksen normaali arvo on alle 3  mg/mmol.

Munuaismuutosten ehkäisy ja hoito perustuvat tehokkaaseen elintapojen hoitamiseen ja lääkemääräyksien noudattamiseen.

Kun munuaisvaurio on edennyt erittäin vaikeaksi, voidaan aloittaa dialyysi- eli keinomunuaishoito tai mahdollisuuksien mukaan tehdä munuaisen siirto.  

Valtimotaudeilla tarkoitetaan valtimoidenkovettumatautia eli ateroskleroosia, joka kehittyy vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluessa. Vuosien kuluessa verisuoniin kertyy plakkia aiheuttaen ahtaumia ja lopulta tukoksia. Valtimotauti heikentää verenkiertoa aiheuttaen hapenpuutetta kohde-elimissä, josta saattaa seurata sydän- tai aivoinfarkti tai katkokävelyoireisto. Hankalimmillaan jalkojen huono verenkierto saattaa johtaa alaraaja-amputaatioon. 

Diabeetikoilla esiintyy muuta väestöä enemmän valtimotauteja. Näiden vaara diabetesta sairastavalla on 2-4 kertaa suurempi kuin muulla väestöllä. Tämän vuoksi valtimotautien ehkäisy on tärkeä ja keskeinen osa diabeteksen hoitoa. Valtimotautia voidaan ehkäistä terveellisillä elintavoilla ja hyvällä lääkehoidolla.  

Diabeteksen liitännäissairauksista yksi yleisin on verkkokalvosairaus eli retinopatia. Hoitamattona se voi johtaa näön heikkenemiseen. Silmänpohjien muutokset kehittyvät vähitellen ja ovat pitkään oireettomia. Tämän vuoksi säännöllinen silmänpohjakuvauksien toteutuminen on tärkeää, vaikka et kokisi oireita. 

Suurin syy verkkokalvosairauteen on pitkään korkealla oleva verensokeri. Verkkokalvosairauteen sairastumisen riskiä lisää merkittävästi kohonnut verenpaine, tupakointi, koholla olevat veren rasva-arvot, keskivartalolihavuus ja diabeettinen munuaissairaus. Hyvällä diabeteksen hoitotasapainolla voi vähentää tehokkaasti vakavan verkkokalvosairauden syntymisen riskiä.  

Jos silmänpohjakuvissa todetaan merkittäviä muutoksia ja sinulla on näkökykyyn liittyviä oireita, ohjataan sinut silmälääkärin tutkimuksiin. Jos huomaat näössäsi muutoksia ennen sovittuja kontrolleja, ole yhteydessä omalle terveysasemalle: Kainuun Omasote – viestiyhteys terveysasemalle(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).