Hoidon seuranta terveydenhuollossa
Sivun sisältö:
Diabeteksen hoidon tavoitteena on mahdollisimman terve elämä, sujuva arki ja lisäsairauksien ehkäiseminen. Diabeteksen kokonaisvaltainen hoito on tärkeää, jotta voidaan ehkäistä diabetekseen liittyviä lisäsairauksia eli valtimoiden kovettumista sekä ongelmia munuaisissa, silmissä ja hermostossa.
Diabeteksen hoidossa lääkkeetön itsehoito eli elintapojen hoitaminen on kaiken perusta. On tärkeää kiinnittää huomiota terveelliseen ruokavalioon, säännölliseen liikuntaan, painonhallintaan ja tupakoimattomuuteen. Lääkehoitoa tulee toteuttaa lääkärin ohjeiden mukaisesti.
Diabetesta hoidettaessa hoidetaan verensokerin lisäksi verenpainetta, veren rasva-arvoja ja veren hyytymistekijöitä.
Diabetes on pitkäaikaissairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa. Seurannat tapahtuvat pääsääntöisesti joko omalla terveysasemallasi tai työterveyshuollossa. Terveydenhuollossa toteutettavien seurantakäyntien väli määritetään yksilöllisesti. Sinulle määritetyn seurantavälin löydät viimeisimmästä sairauteesi liittyvästä käyntikirjauksesta, jonka löydät Kanta-arkistosta. Huolehdithan, että suunnitelman mukaiset käynnit toteutuvat ja varaat ajan seurantakäynneille omalle terveysasemallesi omahoitajan kautta tai työterveyshuoltoon.
Diabeteksen seurantaa kuuluvat säännölliset verikoeseurannat. Verikokein seurataan mm. pientä verenkuvaa, nestetasapainoa, verenrasva-arvoja ja pitkää sokeria (HbA1c) sekä tarvittaessa katsotaan sydänfilmi (EKG) ja virtsasta munuaisten toimintaa. Laboratoriossa otettavien kokeiden seurantatiheyden määrittää terveydenhuollon ammattilainen.
Terveydenhuollon seurantakäyntien välillä suoritat itsehoitoa ja seurantaa kotioloissa. Kotona tehtävä seuranta koostuu verensokeri- ja verenpainearvojen mittaamisesta ja painon seurannasta.
Tyypin 2 diabetesta sairastavan hoito ja hoidon seuranta tapahtuu lähtökohtaisesti perusterveydenhuollossa. Sairaudessa voi kuitenkin tulla tilanteita, jolloin lääkärin tulee konsultoida erikoissairaanhoidon lääkäriä tai tehdä sinusta lähete erikoissairaanhoitoon.
Diabeteksen hoidon seurantaan kuuluvat hoitotarvikkeet ovat maksuttomia diabetesdiagnoosin saaneille. Maksuttomiin hoitotarvikkeisiin kuuluvat verensokerimittari ja mittauksessa tarvittavat tarvikkeet kuten lansetit ja verensokeriliuskat sekä insuliinihoitoisilla diabeetikoilla insuliinitarvikkeet. Hoitotarvikkeiden jakelu perustuu yksilölliseen tarpeeseen, jonka määrittelee terveydenhuollon ammattilainen.
Hoitotarvikkeiden tilaaminen on mahdollista vain voimassa olevalla lähetteellä. Hoitaja tekee sinulle lähetteen tarvitsemiisi hoitotarvikkeisiin.
Hoitotarviketilaus tehdään sähköisesti Palse.fi-portaalissa. Portaaliin kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Portaalista näet sinulle tehdyt hoitotarvikelähetteet ja saatavilla olevan hoitotarvikkeiden määrän. Kirjautuminen Palse.fi-portaaliin: Henkilöasiakkaan sisäänkirjautuminen – Palse.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Kainuun hyvinvointialueen hoitotarvikejakelun yhteystiedot ja ohjeet tilaamiseen: Hoitotarvikejakelu | Kainuun hyvinvointialue(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Diabetesta sairastavalla on yleistä munuaisten toiminnan häiriöt. Syitä tähän on useita, joista osa liittyy diabetekseen ja osa ei. Diabeteksesta johtuvan munuaisvaurion taustalla on yleensä pitkäaikaisesti koholla ollut verensokeri ja verenpaine tai valtimoahtaumatauti. Perinnöllinen alttius lisää myös munuaisvaurion riskiä.
Munuaisten toimintaa mitataan sinulle yksilöllisesti määritetyn seurantavälin mukaisesti muiden laboratoriokokeiden yhteydessä. Veren valkuaisaineen erittyminen virtsaan eli albuminuria voi olla merkki alkavasta munuaissairaudesta. Näyte on kertavirtsanäyte eli u-alb/krea, joka kuvaa albumiini-kreatiini- suhdetta. Tutkimuksen normaali arvo on alle 3mg/mmol.
Diabeetikolla voi ilmetä jalkaongelmia, jotka aiheutuvat neuropatiasta eli ääreishermoston toimintahäiriöstä sekä isojen ja pienten verisuonten vaurioista, jolloin kyseessä on iskemia eli hapenpuute. Hapenpuute heikentää kudosta ja hidastaa vammojen paranemista.
Diabeetikkona jalkoja tulee hoitaa ja niiden kunto tarkistaa säännöllisesti. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi jalkojesi kunnon vastaanoton yhteydessä ja sinut voidaan ohjata jalkahoitajan tai jalkaterapeutin vastaanotolle. Jalkojesi kunto määrittää sen, että kumman palveluita tarvitset.
Jalkahoitajan palvelut eivät vaadi lähetettä ja ovat asiakkaan itsekustannettavia. Jalkaterapeutin palveluihin on mahdollista saada maksusitoumus, edellyttäen, että tilanteesi vaati jalkaterapeuttia.
Diabeetikoiden riskijaloista voit lukea lisää Terveyskylästä: Riskijalka diabeteksessa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Diabetesta sairastavan silmänpohjia seurataan säännöllisesti silmänpohjakuvauksella. Silmänpohjakuvauksen tarkoituksena on löytää mahdolliset muutokset silmänpohjista hyvissä ajoin, koska diabeetikolla on riski sairastua silmän verkkokalvosairauteen eli retinopatiaan. Verkkokalvosairaus heikentää näköä ja aiheuttaa puutoksia näkökenttään.
Diabetesdiagnoosin jälkeen sinulle tehdään ensimmäinen silmänpohjakuvaus. Kuvaus ei vaadi sinulta esivalmisteluja. Silmänpohjakuvauksessa silmiin tiputetaan tipat, jotka laajentavat mustuaista. Kuvia otettaessa käytetään salamavaloa, joka häikäisee silmää hetkeksi. Silmätippojen vuoksi autolla ajamista ei suositella kuvauksen jälkeen. Ota aurinkolasit mukaan käynnille.
Silmänpohjakuvauksen tulos määrittää sinulle yksilöllisesti toteutettavan seurantavälin, joka on 1-3 vuotta. Sinut kutsutaan seurantakuvauksiin terveydenhuollosta ja ajanvarauksen saat kirjeitse kotiin.
Silmänpohjakuvaukseen tarvitset lähetteen, joka tekee terveydenhuollon ammattilainen. Silmänpohjakuvaukset toteutetaan kuntien terveysasemilla.
Silmänpohjatutkimukseen saamaasi aikaa voit tarvittaessa muuttaa sähköisesti Omasotessa. Omasotessa ajan muuttaminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Kainuun Omasote – Silmänpohjakuvauksen ajanvarauksen muuttaminen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Diabetes vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaan. Diabetesta sairastavalla on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, jonka vuoksi veren rasva-arvojen tavoitteet ovat diabeetikolla tiukemmat kuin muulla väestöllä. Diabeetikon hoidossa keskeistä on veren rasva-arvojen seuranta ja hoitaminen.
Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt voivat johtua diabeteksesta tai samoista tekijöistä kuin muillakin ihmisillä eli epäterveellisestä ruokavaliosta, liiallisesti alkoholin käytöstä, vähäisestä liikunnasta tai perinnöllisistä tekijöistä.
Hoidon tavoitteena on valtimotaudin eli sydänveritulpan, aivoverenkiertohäiriöiden ja alaraajojen valtimokovettumataudin ennaltaehkäisy tai pahenemisvaiheen estäminen.
Diabetesta sairastavan veren rasva-arvoja seurataan laboratoriossa otettavilla verikokeilla yksilöllisen hoitosuunnitelmasi mukaisesti, yleensä 1-3 vuoden välein tai tarvittaessa useammin, esimerkiksi lääkehoidon muutosten yhteydessä. Hoidon seurannassa ei ole aina tarpeen ottaa kaikkia rasva-arvoja, vaan yleisimmin otettu arvo on kolesterolin LDL-pitoisuus eli niin sanottu “huono kolesteroli”.
Diabetesta sairastavan kolesteroliarvojen tavoitteet:
-Kokonaiskolesteroli (fP-KOL tai P-KOL) alle alle 4,5 mmol/l
-LDL-kolesteroli (fP-kol-LDL tai P-kol-LDL) alle 1,4–1,8–2,5 mmol/l yksilöllisen riskin mukaan
-HDL-kolesteroli (fP-kol-HDL tai P-kol-HDL), tavoite naisilla yli 1,3 mmol/l ja miehillä yli 1,1 mmol/l
-Triglyseridit (fP-Trigly tai P-trigly), tavoite alle 1,7 mmol/l .
Veren LDL-tavoitearvo määräytyy yksilöllisen valtimotauti riskin mukaan. Diabetesta sairastavat kuuluvat pääsääntöisesti suuren tai erityisen suuren valtimotautiriskin ryhmään. Myös iällä ja diabeteksen kestolla on merkitys, kun määritellään veren rasva-arvojen tavoitetta.
Ensisijainen hoito rasva-aineenvaihdunnan häiriössä on terveellisten elintapojen vaaliminen. Lääkehoitoa joudutaan usein käyttämään tukena, jotta päästään kolesteroliarvoissa tavoitelukemiin. Tehokkaalla elintapahoidolla voidaan kuitenkin vähentää lääkehoidon tarvetta.
Rasva-arvojen elintapahoito:
- monipuolinen ruokavalio
- kovaa rasvaa vähäisesti
- kohtuullisesti pehmeää rasvaa
- runsaasti kuituja
- suolaa vähäisesti
- alkoholia kohtuudella
- tupakoimattomuus
- painonhallinta
- monipuolinen ja säännöllinen liikunta.
