Verensokerin kotiseuranta
Sivun sisältö:
Diabeteksen hoitoon kuuluu verensokerin seuranta. Verensokerilukemiin vaikuttaa lääkityksen lisäksi ravitsemus, liikunta ja painonhallinta. Verensokerin mittaustulokset auttavat sinua itsehoidon toteuttamisessa ja hoidon seurannassa.
Tyypin 2 diabeetikon verensokerin tavoitteena on:
– paastolukema alle 6-7 mmol/l
– aterian jälkeinen (2h) alle 8-10 mmol/l
– HbA1c eli sokerihemoglobiini alle 48–53 mmol/mol
Lääkäri voi kokonaisterveydentilasi perusteella asettaa sinulle kuitenkin yksilölliset tavoitteet.
Verensokerin ollessa tavoitelukemissa riittää, että mittaat verensokeria 1-3 päivänä viikossa ennen aamupalaa ja pari tuntia pääaterian jälkeen tai lääkärin/ hoitajan antaman ohjeen mukaan. Jos sinulla on insuliinihoitoinen diabetes, suositeltavaa on tehdä verensokerimittauksissa vähintään aamulla herätessäsi ja illalla nukkumaan mennessä sekä ajoittain ennen pääateriaa ja kaksi tuntia aterian jälkeen.
Jos aamuisin paastolukema on toistuvasti yli 7 mmol/l ja pääaterian jälkeiset yli 10 mmol/l tai jos HbA1c lukema nousee yli tavoitetason, on mittauksia syytä tehdä tiheämmin.
Joskus on tarpeen tehdä ateriaparimittauksia, jolloin saat selville aterian ja liikunnan vaikutuksen verensokeriisi. Ateriaparimittauksessa verensokeri mitataan ennen ruokailun aloittamista ja noin kaksi tuntia ruokailun jälkeen. Jos haiman insuliinieritys toimii normaalisti, verensokeri nousee korkeintaan 2-3mmol/l. Jos verensokeri aterian jälkeen jää toistuvasti liian korkealle, on syytä pohtia ruoan laatua terveyden kannalta tai diabeteksen hoidon tehostamista.
Verensokerin mittaustulokset voit merkitä omaseuranta-vihkoon tai Omasoten kotiseurantalomakkeelle. Omasoten kotiseurantalomakkeelle pääset seuraavasta linkistä: Kainuun Omasote – kotiseurantalomake(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Omasoten kotiseurantalomakkeen käyttäminen vaatii vahvana tunnistautumisen. Mikäli käytät Omasoten kotiseurantalomaketta, sinun täytyy antaa terveydenhuollon ammattilaisille oikeus katsella tallentamiasi tietoja.
Jos sinulle on myönnetty verensokerin seurantaan Libre-sensori, voi mittaustulokset tallentaa suoraan Libre View-sovellukseen tai hoitaja purkaa tulokset lukulaitteelta vastaanottokäynnillä. Sovellusten avulla voit tarkastella tuloksia tarkemmin.
- Pese kädet ja kuivaa ne huolella. Käsien tulee olla lämpimät, jotta niistä saadaan veripisara otettua. Käsidesiä ei tule käyttää, koska se voi vääristää mittaustuloksen.
- Laita lansetti (pistoneula) pistokynään. Tarkista, että pistosyvyys on sinulle sopiva. Pistosyvyyttä säätämällä saat sopivan kokoisen veripisaran.
- Laita kuivatuilla sormilla testiliuska verensokerimittariin. Mittarin ulkopuolelle jää liuskan pää, johon veripisara imeytetään. Kun liuska on asetettu oikein päin mittariin, käynnistyy mittari automaattisesti.
- Seuraavaksi sinun tulee saada riittävän kokoinen veripisara sormenpäästä. Näyte suositellaan ottamaan sormenpäiden reuna-alueilta. Jos pisaraa ei muodostu, voit puristaa kevyesti sormen tyvestä tai tehdä uuden pistoksen suurentamalla pistokynän pistosyvyyttä.
- Pyyhkäise ensimmäinen veripisara pois, jolloin vähennät iholta tulevia mahdollisia epäpuhtauksia. Ota näyte toisesta veripisarasta. Anna pisaran imeytyä liuskan testialueelle.
- Muutaman sekunnin kuluttua verensokeriarvo tulee näkyviin mittarin näytölle. Jos mittaus epäonnistuu tulee virhekoodi mittarin näytölle. Toista mittaus uudelleen, jos epäilet tuloksen oikeudellisuutta. Mittarin ohjekirjasta löydät virhekoodien selitykset.
- Käytetyn liuskan voit hävittää sekajätteen mukana. Pistokynän lansetit tulee hävittää turvallisesti sekajätteen mukana eli esimerkiksi keräämällä ne muovipulloon ennen roskiin laittamista.
Terveyskylässä on opastusvideo, jossa neuvotaan verensokerin mittaaminen: Opastusvideo verensokerin mittaamiseen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Matalalla verensokerilla eli hypoglykemialla tarkoitetaan tilaa, jossa verensokeri on alle 4 mmol/l. Tyypin 2 diabeteksen hoidossa liian matalia verensokeria esiintyy harvoin. Matala verensokeri liittyy yleensä liian suureen insuliinin vaikutukseen suhteessa liikuntaan tai syömiseen.
Useimmiten matalan verensokerin oireet esiintyvät verensokerin laskiessa alle 4 mmol/l. Matalan verensokerin oireita ovat hikoilu, sydämen nopea pulssi, levoton uni, huimaus, nälkä, heikotus, silmissä sumeneminen ja päänsärky.
Jos oireita ilmaantuu, tulee verensokeri mitata ja matala verensokeri korjata. Verensokerin saa korjattua nopeasti, kun syö nopeasti imeytyvää hiilihydraatteja. Matalan verensokerin korjaamiseen sopivia valmisteita ovat hunaja, mehu, banaani tai glukoosipastillit. Tarkista verensokeri mittaamalla se uudelleen noin 10-15min kuluttua syömisestä. Jos verensokerisi on edelleen matala yritä sitä korjata uudella nopealla hiilihydraattiannoksella.
Korkeaksi verensokeriksi luokitellaan 10.0-13.9 mmol/l lukemat ja tätä korkeammat lukemat huomattavan korkeaksi.
Korkean verensokerin oireita ovat väsymys, lisääntynyt virtsaneritys ja janon tunne. Ikääntyneellä korkea verensokeri voi lisäksi aiheuttaa sekavuutta ja yleisvoinnin heikentymistä. Oireiden tunnistaminen on tärkeää, mutta on yksilöllistä, millä verensokeritasolla oireet ilmenevät. Oireiden ilmenemiseen vaikuttaa pitkäaikaisen verensokerin taso sekä kuinka nopeasti verensokeri nousee. Elimistö tottuu pitkään koholla olevaan verensokeriin.
Verensokerin nousun voi aiheuttaa insuliinipuutos, josta seurauksena on ketoaineiden kertyminen elimistöön. Tämä aiheuttaa pahoinvointia ja oksentelua. Pitkään kestänyt insuliinipuutos voi johtaa happomyrkytykseen eli ketoasidoosiin, joka on vakava tila.
Jos epäilet kärsiväsi korkeasta verensokerista, tulee verensokeriarvo tarkistaa mittaamalla se. Verensokerin nousu voi korjaantua itsestään. Jos sinulla on käytössä pikainsuliini, pistä insuliinia ohjeen mukaisesti. Toistuvasti korkeiden verensokeriarvojen syy tulee selvittää ja tarvittaessa hoitoa sekä lääkitystä muuttaa.
