Siirry sisältöön

Sivun sisältö:

    Yleisesti ottaen ensisynnyttäjän synnytyksen katsotaan olevan käynnissä, kun supistuksia on tullut vähintään kahden tunnin ajan viiden minuutin välein, ja yksi supistus kestää noin minuutin. Ensisynnyttäjällä synnytys kestää keskimäärin 10–20 tuntia säännöllisten supistusten alusta.

    Uudelleensynnyttäjän synnytyksen puolestaan ajatellaan olevan käynnissä, kun supistuksia on tullut vähintään tunnin ajan kymmenen minuutin välein ja yksi supistus kestää minuutin.

    Hoidossamme tärkeinä tavoitteina ovat yksilöllisyys, perhekeskeisyys, ympärivuorokautinen vierihoito ja vauvantahtinen imetys. Perhekeskeisyys ja vauvamyönteisyys ovat meille erityisen tärkeitä.

    Raskauden viimeisillä viikoilla kohdun supistukset lisääntyvät kypsentäen kohdunkaulaa.1-7 vuorokautta ennen synnytyksen käynnistymistä kohdunsuulta irtoaa limatulppa, jossa voi olla myös verta.

    Synnytys voi alkaa hitaasti ja supistukset voivat välillä vähentyä ja alkaa uudelleen. Tällöin on turvallista olla kotona ja odottaa synnytyksen luonnollista käynnistymistä. Jos olet epävarma, kannattaako sairaalaan lähteä, voit aina soittaa synnytyssairaalaan ja saada lisäohjeita.

    Synnytyksen käynnistymisestä kertovat säännölliset supistukset. Aluksi supistuksia on vähintään 10 minuutin välein, jotka tihentyvät myöhemmin. Supistus tuntuu vatsan kovettumisena sekä kipua tuntuu vatsan ja selän aikana. Supistusten aikana kohdunkaula lyhenee ja avautuu. Tähän liittyy verensekaista vuotoa.  

    Synnytys voi alkaa myös, kun sikiökalvot puhkeavat ja lapsivesi menee. Lapsivedenmenon jälkeen supistukset alkavat useimmiten muutaman tunnin kuluessa. Jos supistukset eivät ala, synnytys käynnistetään.  

    Avautumisvaiheessa kohdunkaula pehmenee ja lyhenee sekä kohdunsuu avautuu. Avautumisvaihe voi kestää useita tunteja. Ensisynnyttäjällä vaihe voi kestää pitkäänkin, joskus jopa vuorokaudenkin. Supistukset ovat usein melko säännöllisiä ja kivuliaitakin. Pitkittynyt avautumisvaihe johtuu useimmiten heikoista kohdun supistuksista tai sikiön virheasennosta. Supistuksia voidaan tehostaa Oksitosiinilla tai puhkaisemalla sikiökalvot.  

    Aktiivinen avautumisvaihe alkaa, kun kohdunsuu on auennut 4-6 senttimetriin. Tämän jälkeen avautumisvaihe edistyy noin yhden senttimetrin tunti vauhdilla. Kohdunsuu on auki, kun se on avautunut 10 senttimetriin.  

    Synnytyksen aikana seurataan äidin ja vauvan vointia. Äidin vointia seurataan säännöllisesti mittaamalla verenpainetta, sykettä ja lämpöä. Vauvan vointia seurataan sykekäyrällä (kardiotokografia, KTG) ja tekemällä äidille sisätutkimuksia, jolla saadaan tietoa kohdunsuun avautumisesta. 

    Synnytyksen toinen vaihe eli ponnistusvaihe alkaa, kun kohdunsuu on avautunut ja vauva on laskeutunut tarpeeksi alas synnytyskanavassa. Äidille tulee tarve ponnistaa, kun vauvan pää painaa peräsuolta ja välilihaa. Ponnistusvaihe kestää muutamasta minuutista jopa tuntiin.  

    Jokaisen supistuksen aikana synnyttäjä ponnistaa muutaman kerran. Supistuksien välissä on hetki aikaa levätä. Kätilö antaa ohjeita ponnistusvaiheessa ja avustaa tarvittaessa sopivan asennon löytämisessä.  

    Kun vauvan pää syntyy, kätilö tukee synnyttäjän välilihaa, jotta se ei repeytyisi. Tarvittaessa välilihaan voidaan tehdä pieni viilto eli episiotomia. Seuraavien supistusten aikana avustetaan lapsen hartiat ja vartalo ulos. Vauvan synnyttyä katkaistaan napanuora ja vauva nostetaan vanhemman syliin. 

    Vauvan syntymisen jälkeen tulee vielä synnyttää istukka ja sikiökalvot. Kohtu alkaa supistella uudelleen ja supistukset irrottavat istukan 5–10 minuutissa. Oksitosiini tehostaa supistuksia. Tätä hormonia erittyy, kun vauvaa imettää tai tarvittaessa sitä voidaan antaa lääkkeenä. Lopuksi kätilö tutkii istukan ja sikiökalvot sekä varmistaa ettei istukan osia ole jäänyt kohtuun. 

    Synnytyksen jälkeen mahdolliset repeämät tai välilihan leikkaushaava ommellaan. Ompeleet tehdään paikallispuudutuksessa.  

    Synnytyksessä synnyttäjä menettää verta. Noin puolen litran verenhukka synnytyksessä on normaalia. Verenvuoto lakkaa, kun kohtu supistuu.  

    Synnytysvastaanotolla kätilö tekee sinulle tarvittavat tutkimukset ja valmistelut. Näitä ovat esimerkiksi sikiön sykeseuranta (KTG), kohdunsuun tutkiminen ja tarvittaessa prom- testi (kertoo onko lapsivesi mennyt).

    Mikäli synnytys ei ole kunnolla käynnissä, voit vielä mennä takaisin kotiin. Jos synnytys on selvästi käynnissä tai tarvitset lääkkeellisiä kivunlievityksiä, sinut siirretään synnytyssaliin.

    Voit tutustua kivunlievitysvaihtoehtoihin tämän polun kohdasta Synnytysvalmennus Synnytysvalmennus/ Kainuun hyvinvointialue(avautuu uuteen ikkunaan)

    Synnytyskipu johtuu kohtulihaksen supistelusta ja kudosten venymisestä supistusten työntäessä vauvaa alaspäin synnytyskanavassa. Synnytys on normaali fysiologinen tapahtuma ja synnytyskipu luonnollinen osa synnytystä.

    Omaperhe – Kivunlievitys(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

    Synnytykseen liittyvistä toiveista on tärkeää kertoa hoitavalle kätilölle. Synnytyksen aikana seurataan sekä vauvan että synnyttäjän vointia. Syntyvän lapsen sykeseurantaa tehdään tarpeen mukaan. Kätilö tarkkailee synnyttäjän vointia ja sisätutkimuksia tehdään tarvittaessa.

    Puolisolla ja tukihenkilöllä on tärkeä rooli synnytyksessä. Synnytyssalissa voi olla puolison tai tukihenkilön lisäksi myös doula, joten kaksikin tukihenkilöä on mahdollinen. Tutun henkilön läsnäolo on tärkeää, sillä se lisää turvallisuuden tunnetta ja edistää oksitosiinihormonin eritystä. Pelkkä läsnäolo voi siis olla erittäin tärkeää. Puoliso tai tukihenkilö voi halutessaan myös leikata napanuoran

    Vauva pääsee ensisijaisesti synnyttäjälle ihokontaktiin ja ensi-imetykseen. Tämän jälkeen vauva pääsee toiselle vanhemmalle tai/ja tukihenkilölle.

    Synnytyssalista eteenpäin

    Synnytyssalista siirryt vauvan kanssa vuodeosastolle. Jos polikliinisen synnytyksen kriteerit täyttyvät, voitte kotiutua jo tässä vaiheessa.

    Jos vastasyntynyt tarvitsee tehostettua hoitoa, vauva siirtyy vastasyntyneiden tehohoito-osastolle.

    Synnytyksen jälkeen siirryt perheosastolle, jossa voit toipua synnytyksestä vauvan ja puolison/tukihenkilön kanssa kotiutumiseen asti. Äidin ja vauvan vointia seurataan perhehuoneessa. Perheosastolla työskentelee moniammatillinen henkilöstö, joka tukee ja ohjaa perheenne ensimmäisiä päiviä. Ohjausta saat hoitajalta synnytyksestä toipumiseen, vastasyntyneen käsittelyyn ja hoitoon sekä imetykseen.

    Perheosastolla on 10 perhehuonetta, joissa voit olla hoidossa sekä raskauden aikana että synnytyksen jälkeen. Huoneissa on omat kylpyhuoneet, lepotuolit rauhallisia imetyshetkiä varten sekä hoitopöydät lämpöpatjoineen vauvan hoitoon. Jokaisessa huoneessa on myös pieni jääkaappi, jossa voit säilyttää omia eväitä. Puoliso tai tukihenkilö yöpyvät perhehuoneessa maksutta ja heille kuuluvat myös aamu- ja iltapalat. Halutessa on mahdollista käydä saunassa synnyttäjän vointi huomioiden.

    Perheosastolla vauvan sisarukset saavat vierailla rajoituksetta. Isovanhemmat/muut vierailijat enintään kaksi henkilöä kerrallaan saavat vierailla klo 16-18. Vierailulle ei saa tulla sairaana.

    Synnytystapa, yksilölliset erityispiirteet ja terveystausta vaikuttavat synnytyksestä toipumiseen. Kannustamme perheitä ympärivuorokautiseen vierihoitoon ja vauvantahtiseen imetykseen. Jokaisen perheen hoidon ja ohjauksen tarve toteutetaan yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti hoitajan ja perheen yhteisessä vuorovaikutuksessa.

    Ennen kotiutumista lastenlääkäri tarkastaa vauvan 1-3 vuorokauden iässä. Tarkastuksessa lääkäri tutkii muun muassa vauvan keuhkot ja sydämen sekä muut vastasyntyneen terveydelle tärkeät kehon toiminnot. Ennen kotiutumista hoitaja keskustelee kanssanne asioista, jotka liittyvät omaan hoitoosi ja elämään vauvan kanssa. Tavallisesti perheet kotiutuvat 1,5-2 vuorokauden kuluttua synnytyksestä. 

    Synnytyssalista tai osastolta on mahdollista kotiutua myös varhaisesti eli alle vuorokausi synnytyksestä, jos perhe niin haluaa ja varhaisen kotiutumisen kriteerit täyttyvät. Tällöin sovitaan jälkitarkastusaika vieripoliklinikalle, jonne perhe tulee uutta lastenlääkärintarkastusta varten yleensä lapsen ollessa 2-4 vuorokauden ikäinen.

    Kotiutumisen jälkeen voi perheellenne nousta kysymyksiä toipumisesta tai tulla tilanteita, joissa tarvitset ammattilaisen arviota mahdollisesta hoidon tarpeesta. Silloin voitte ottaa yhteyttä omaan neuvolaan tai perheosastolle (044 7974612) tai päivystysapuun (116117).

    Ole yhteydessä omaan neuvolaasi seuraavan tapaamisajan sopimiseksi.

    Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto sijaitsee kolmannessa kerroksessa synnytyssalin läheisyydessä. Siellä on valmius tehohoitoa tai tehostettua seurantaa tarvitsevan vastasyntyneen tai keskosvauvan vastaanottamiseen ja hoitamiseen.

    Osastolla on kolme perhehuonetta ja kaksi tehohoitopaikkaa. Henkilökunta on yhteinen lastenosaston kanssa. Yhteistyötä tehdään synnytyssalin, perheosaston, erityistyöntekijöiden ja neuvoloiden kanssa. Yksikkö on osa lasten ja perheiden terveyspalveluita.

    Työtä ohjaavia hoitotyön periaatteita ovat perhekeskeisyys, turvallisuus, yksilöllisyys, omatoimisuus ja terveyskeskeisyys.

    Vastasyntyneiden teho-osaston yhteydessä toimii vauvapoliklinikka. Vauvapoliklinikalla hoidetaan vastasyntyneitä kotiutumisen jälkeen.  Poliklinikalla hoidetaan myös ulkopaikkakuntalaisia. Vauvapoliklinikan toimintaan kuuluvat mm. verikoekontrollit, lonkkakontrollit sekä varhain kotiutuvat vastasyntyneet.

    Linkki terveyskylän sivuille Hieman ennenaikaisesti syntynyt lapsi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

    Synnytä Kajaanissa sivut + sairaalankartta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

    Raskaana olevan hoito- ja palveluketju: