Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Hyvä suunterveys merkitsee hyvää oloa ja hyvää elämänlaatua. Kivuton suu ja hampaat mahdollistavat pureskelukyvyn, joka edesauttaa monipuolisen ja ravitsevan ruuan nauttimista. Sairaudet ja niihin käytettävät lääkitykset voivat heikentää suun terveyttä aiheuttamalla muun muassa suun kuivuutta.

Erityisen tärkeää on huolehtia hyvästä suuhygieniasta, sillä se ehkäisee tehokkaasti hampaiden reikiintymistä, kiinnityskudostulehdusta (parodontiittia) ja muita suun tulehduksia sekä niiden vaikutusta yleisterveyteen. Rauhattomuus ja huono ruokahalu voivat johtua esimerkiksi hammasproteesin alla olevasta limakalvojen tulehduksesta, mitä muistisairas ei aina pysty ilmaisemaan.

Päivittäiseen suun omahoitoon kuuluvat: 

• suun puhdistus kaksi kertaa vuorokaudessa sekä hammasvälien ja kielen puhdistus 
• fluorihammastahnan käyttö 
• säännöllinen ateriarytmi ja napostelujen välttäminen 
• ksylitolin käyttö aterioiden jälkeen.

Kun omat voimat ja taidot eivät riitä puhdistamaan suuta ja hammasproteeseja, tulee omaisten tai hoitohenkilökunnan huolehtia säännöllisestä päivittäisestä suuhygieniasta.

Kun suun terveydessä huomataan muutoksia, saat apua hammashoitolasta: Hammashoito | Kainuun hyvinvointialue(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Liikkumisella parannat arjen toimintakykyä ja elämälaatuasi sekä ehkäiset toimintavajautta ja uusien sairauksien puhkeamista. Liikunnalla on myönteinen vaikutus aivotoimintoihin, kuten muistiin, huomiokykyyn ja asioiden käsittelemiseen. Liikunnalla on myönteinen vaikutus myös mielialaan ja uneen.

Muistisairauden myötä kaatumisriski suurenee, koska askelpituus lyhenee, hahmottaminen vaikeutuu, liikkeistä tulee hitaita sekä esiintyy lihasjäykkyyttä ja tasapaino heikkenee. Kaatumisten ehkäisyssä liikunnalla ja erityisesti alaraajojen lihasvoimaa ja tasapainoa parantavalla harjoittelulla on merkittävä rooli liikkumis- ja tasapainokyvyn parantajana.

Olisi tärkeää, että löydät itsellesi mielekkään liikuntaharrastuksen. Harrasta liikuntaa vähintään 3–5 kertaa viikossa, joka sisältää sekä kestävyysharjoittelua, että lihaskuntoharjoittelua. Mikäli toimintakykysi ei mahdollista yksinään liikkumista, ota läheisesi mukaan.

Mielen hyvinvointi vaikuttaa aivojen toimintaan. Muistisairaus voi tuoda mukanaan ennakoimattomia tilanteita, mutta sinulla on mahdollisuus valita, kuinka niihin suhtaudut. Positiivinen suhtautuminen asioihin ja tilanteisiin helpottaa arjessa selviytymistä. Arjessa kannattaa kiinnittää huomiota omiin voimavaroihin. Muistisairaus voi lisätä väsymystä ja uupumuksen tunnetta sekä pahentaa masennuksen oireita. Arvosta omaa elämääsi ja vaali mielekkäitä asioita.

Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on tärkeää ja se lisää mielenhyvinvointia. On tärkeää saada keskustella asioista läheisten ja ystävien kanssa tai tavata ystäviä erilaisissa ryhmissä. Mielenhyvinvointia voi edistää hengellinen ja yhteisöllinen toiminta.

Sairastuminen voi aiheuttaa yksinäisyyden tunteen. Yksinäisyyden voi kokea ahdistavana, pelottavana tai epämiellyttävänä. Yksinäisyyttä voi kokea, vaikka ympärillä olisi ihmisiä. Se kuinka yksinäisyys koetaan, on yksilöllistä. Yksinäisyyden kokemus voi aiheuttaa pitkittyessään masennusta tai elämänhalun hiipumista. Yksinäisyyteen voi olla apua erilaisista vertaistoimista, kuten järjestöjen toiminnasta tai erilaisista tapahtumista.

Masennus, levottomuus ja ahdistus ovat yleisiä oireita kaikissa muistisairauksissa. Esiintyä voi myös psykoottisia oireita, kuten harhaluuloisuutta. Kuuloharhat voivat olla kolinaa, ovikellon sointia ja musiikkia. Etenkin Lewyn- kappale taudissa näköhallusinaatiot ovat yleisiä. Harhojen kohdalla arvioidaan lääkkeettömien hoitojen vaihtoehtoja tai tarvittaessa voidaan tehostaa muistilääkettä. Joskus tarvitaan tueksi psykiatrista lääkitystä. Huomioithan, että lääkemuutokset tehdään yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Ethän tee muutoksia itsenäisesti.

Tukea ja apua henkisten voimavarojesi vahvistamiseen saat käymällä Duodecimin ilmaisen verkkokurssin: Henkisten voimavarojen vahvistaminen – Omahoito.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Jos olet huolestunut omasta jaksamisesta tai koet olevasi ahdistunut tai masentunut, ja kaipaat keskusteluapua, ole yhteydessä Kainuun hyvinvointialueen mielenterveyspalveluihin. Mielenterveys, päihteet ja riippuvuudet | Kainuun hyvinvointialue.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Arjessa selviytymisen tueksi on hyvä muodostaa rutiineita. Rutiinien lisäksi on olemassa erilaisia muistia tukevia apuvälineitä, joita voi hankkia itselle kotiin. Tällaisia apuvälineitä on esimerkiksi:

• puhuvat kellot
• muistuttavat apuvälineet (ruokailut, lääkkeenotto ym.)
• ajastettu valaistus tai kirkasvalolamppu sekä
• ajastettu musiikki vuorokausirytmin hallintaan.

Seuraavalta sivustolta pääset tekemään erilaisia tehtäviä, joilla voit aktivoida muistiasi: Muistipuisto(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Muistisairauteen sairastuessa pohtii varmasti sairauden vaikutuksia läheisiin, tulevaisuuteen ja omaan kehoon.

Sairastuminen ei vähennä tarvetta tulla hyväksytyksi ja kuulluksi. Sairastuminen voi muokata läheisyyttä parisuhteessa. On tärkeää keskustella avoimesti läheisten kanssa muutoksista, jotka vaikuttavat parisuhteeseen. Usein puoliso tai läheinen tarjoaa apua sairastuneelle, joka voi vaatia myöskin totuttelua.

Sairaudesta kertominen läheisille ja erityisesti omille lapsille voi olla vaikeaa. Vanhemmat haluavat usein suojella läheisiään, eivätkä halua sairauden tuomaa taakkaa läheisten harteille. Kuitenkin avoimesti puhuminen ja kertominen siitä, miten sairaus tulevaisuudessa vaikuttaa arkeen on tärkeää. Näin läheisetkin osaavat huomioida toimiessaan muutokset, joita sairaus tuo tullessaan. Diagnoosin saamisen myötä, on tärkeää, että arki jatkuu diagnoosista huolimatta mahdollisimman normaalina.

Voit lukea lisää parisuhteesta ja sairauden vaikutuksista siihen:

Muistisairaus ja parisuhde(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Nikotiinituotteet

Tupakointi ja nikotiinituotteiden käyttö heikentää verenkiertoa ja vaikuttaa sitä kautta aivojen hapen saantiin tällä on vaikutusta aivojen hapen saantiin. Tämä myös lisää aivoinfarktin riskiä. Tupakan sisältämä nikotiini on myrkyllinen aine ja aiheuttaa muutoksia aivoissa.

Alkoholi

Runsas alkoholin käyttö lisää muistisairauden riskiä jo työiässä. Alkoholiin sietokyky heikkenee iän myötä. Humalajuominen aiheuttaa sekä välittömiä että pysyviä muutoksia aivojen hermokudoksessa. Pienikin annos alkoholia heikentää muistijäljen syntymistä, keskittymiskykyä ja unen laatua.

Huumeet

Huumeiden käyttö vaikuttaa elämänhallintaa ja täten voi johtaa terveellisten elintapojen laiminlyöntiin. Terveyden kannalta mikään huumausaine ei ole turvallinen. Huumeet vaikuttavat keskushermostoon ja voivat aiheuttaa myrkytystilan.

Ruokailu edistää toimintakyvyn ja elämänlaadun säilymistä sekä tarjoaa merkityksellisiä hetkiä arkeen.  Riittävä energian ja ravintoaineiden saanti ehkäisee muistisairauteen usein liittyvää aliravitsemusta ja siitä aiheutuvia ongelmia. Hyvä ravitsemus toteutuu riittävän syömisen, suositusten mukaisen laadukkaan ruoan ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisen yhdistelmänä. Ravitsemussuositusten mukaiset ruokavalinnat sopivat myös muistisairaille. Turhia rajoituksia ja yksipuolisia dieettejä on hyvä välttää. 

Jos pureskelukyky on heikentynyt, kannattaa valita sosemaista ruokaa. Tehostettu ruokavalio, jossa ruokaan lisätään proteiini- ja hiilihydraattilisiä, voi puolestaan olla hyödyllinen, jos ruokaa ei muuten jaksa syödä riittävästi.  

Energian tarve on yksilöllistä. Tarve saattaa suurentua esimerkiksi muistisairauteen liittyvän vaeltelun takia tai pienentyä uneliaisuuden vuoksi. Proteiinin, hiilihydraattien ja rasvojen saannissa laadun merkitys korostuu. Täysjyväviljatuotteista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista saadaan energian lisäksi elimistölle tärkeitä kuituja sekä suojaravintoaineita, ja näitä tulisikin nauttia runsaasti. Sen sijaan sokeripitoisia tuotteita kannattaa käyttää vain vähän.

Iän ja sairauden myötä proteiinin tarve kasvaa. Liian niukka proteiinin saanti voi lisätä lihaskatoa, minkä seurauksena riski kaatua ja saada murtumia kasvaa. Hyviä proteiinin lähteitä ruokavaliossa ovat liha, kala, kananmuna ja maitovalmisteet, kuten maito, piimä ja jogurtti. Riittävä proteiinin saanti voidaan turvata, kun proteiinipitoisia ruoka-aineita syödään jokaisella päivän aterialla ja välipalalla.

Vajaaravitsemuksella tarkoitetaan energian tai ravintoaineiden liian vähäistä saantia niiden tarpeeseen nähden. Vajaaravitsemus lisää lihaskatoa, hidastaa sairauksista toipumista ja heikentää vointia. Vajaaravitsemuksen riskiä lisää: 

• matala paino tai tahaton painonlasku  
• niukka ja yksipuolinen ruokavalio  
• sosemainen tai nestemäinen ruokavalio  
• tuleva leikkaus ja toipuminen sairaudesta. 

Tärkeintä vajaaravitsemuksen ehkäisyssä ja hoidossa on riittävä energiansaanti ja tahattoman painonlaskun pysäyttäminen. Jos paino alkaa laskea, ravitsemustila on saattanut heikentyä. Iän lisääntyessä vaa’alla käynti on yksinkertaisin tapa seurata painon kehitystä. 

Ravintolisät

Ruoan lisäksi ruokavaliota voi täydentää apteekista saatavilla täydennysravintovalmisteilla. Täydennysravintovalmisteet ovat sellaisenaan nautittavia juomia. Ne sisältävät pienessä annoksessa paljon energiaa sekä enemmän proteiinia ja muita ravintoaineita kuin tavallinen ruoka. Sen vuoksi ne sopivat hyvin ruokavalion täydentämiseen, jos ruokahalu on huono.

Apteekeista on saatavilla myös Alzheimerin taudin ravitsemukselliseen hoitoon kehitetty ravintovalmistejuoma, joka saattaa hidastaa muistin heikentymistä taudin varhaisessa vaiheessa. Lisätietoja valmisteesta saat lääkäriltä tai apteekista.

Edellytys hyvälle toimintakyvylle sekä mielenhyvinvoinnille on riittävä ja laadukas uni. Vireystila vaikuttaa ajatteluun, muistiin ja tunteisiin. Terveyden kannalta on unenlaatu tärkeämpi kuin yöunen pituus. Syvän unen määrä vähenee ikääntyessä ja painottuu iltayön uneen.

Muistisairaus häiritsee aivojen unen säätelyjärjestelmää ja uni muuttui usein rikkonaiseksi.

Unettomuus tarkoittaa sitä, että unen pituus tai laatu ei tyydytä ja nukahtaminen iltaisin on vaikeaa. Uni on katkonaista ja herätessä voi tuntea väsymystä, joka myös näyttäytyy päiväaikaisena voimattomuutena ja ärtymyksenä. Unettomuuden ennaltaehkäisyssä on tärkeää huolehtia unitottumuksista.

Kokeile seuraavia vinkkejä, mikäli sinulla on vaikeuksia unen kanssa:

• pidä yllä säännöllistä uni-valverytmiä
• ajoita päiväunet niin, ettei nukkumaanmeno häiriinny liian myöhäisistä päiväunista
• toista samat iltatoimet päivittäin
• vältä kahvin, teen, alkoholin ja virvoitusjuomien nauttimista ilta-aikaan
• vältä tupakointia
• vältä raskaan iltapalan nauttimista juuri ennen nukkumaanmenoa.

Alta voit kuunnella neurologian erikoislääkärin mietteitä unettomuudesta.

Duodecimin ilmaisen verkkokurssin käymällä saat vinkkejä ja apuja unen parantamiseksi. Haluatko nukkua paremmin? – Omahoito(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Mikäli unettomuus vaivaa sinua ja itsehoito ei auta, ota yhteyttä omaan terveysasemaasi.

Omasote-viestillä Kainuun Omasote – viestiyhteys terveysasemalle(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) tai soittamalla Vastaanottojen yhteystiedot | Kainuun hyvinvointialue.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)