Ensikäynti ja tutkimukset erikoissairaanhoidossa

Erikoislääkärin vastaanotolle tarvitaan aina lähete. Työikäisten muistisairauden selvittelyt tehdään neurologian poliklinikalla. Vastaanottokäynnille suositellaan saavuttavaksi läheisen kanssa yhdessä. 

Ota mukaan:

• kuulolaite ja silmälasit, jos sinulla nämä ovat käytössäsi
• lääkelista
• hyvät jalkineet
• läheinen, jos mahdollista.

Vastaanottokäynnillä tapaat neurologin, joka tulkitsee sinusta tehtyjä tutkimuksia ja määrää tarvittaessa lisätutkimuksia. 

Käynnillä tehdään perusteellinen kliininen tutkimus. Sinulle voidaan neurologin vastaanottokäynnillä asettaa muistisairauden diagnoosi, mikäli tarvittavat tutkimukset on tehty. Mahdollisesti aloitetaan myös lääkehoito ja saat siihen liittyen ohjausta. Sinulle annetaan tietoa myös sairaudestasi. 

Sinulle tehdään yksilöllinen jatkohoitosuunnitelma, joka kertoo, miten toimitaan sairauden edetessä ja mahdollisten oireiden muuttuessa.

Mikäli hoitosi toteutuu Kainuun keskussairaalassa ja sinulla todetaan muistisairaus, tapaat myös neurologian poliklinikalla sairaanhoitajan. 

Sairaanhoitajakäynti toteutetaan lääkärin vastaanoton jälkeen. Sairaanhoitaja antaa sinulle ja läheisellesi ensiohjausta muun muassa saamastasi diagnoosista, sinulle mahdollisesti aloitetusta lääkehoidosta sekä mahdollisista muista sairauden arkeen ja elämääsi vaikuttavista asioista.

Sairaanhoitajalta saat tukea ja apua muun muassa muuttuvan elämäntilanteen järjestelyihin ja ohjausta muiden ammattilaisten avun piiriin.

Diagnostiset selvittelyt voivat joskus vaatia lisäksi neurologisia erityistutkimuksia. Tällöin Likvor-tutkimus eli aivoselkäydinnestenäyte voi olla aiheellinen. Aivoselkäydinnestenäytteestä voidaan tutkia merkkitekijöitä, joiden olemassaolo voi viitata Alzheimerin tautiin.

Aivoselkäydinnestenäyte otetaan alaselästä lannenikamien välistä ohuella neulalla. Toimenpiteen suorittaa lääkäri.

Jos sinulla on verenohennuslääke, keskustele lääkärin kanssa lääkkeen tauotuksesta ennen toimenpidettä.

Muistisairautta tutkittaessa voidaan tehdä depressio- eli masennustestejä. Depressiotestien avulla pyritään tunnistamaan masennusta. Masennusoireet voivat aiheuttaa muistin heikentymää ja siksi on tärkeää tunnistaa ja erottaa muistisairaus ja masennus toisistaan.

Testejä on voitu tehdä sinulle jo työterveydessä tai perusterveydenhuollossa.

Etenevän muistisairauden tutkimuksiin kuuluu rakenteellinen aivojen kuvantaminen ja se on yksi osa diagnostiikkaa. Aivojen kuvantaminen tehdään lääkärin arvion perusteella ja kuvantamiseen tarvitaan lähete. 

Kuvantaminen voidaan tehdä tietokonetomografialla (TT) tai magneettikuvauksella (MRI). Kuvantamismenetelmä valitaan sinulle yksilöllisesti.

Tietokonetomografialla (TT) aivorakenteesta saadaan tarkkaa tietoa. Tutkimus tehdään kaarimaisessa laitteessa. Tietokonetomografiaa käytetään myös tilanteissa, jolloin magneettikuvaus ei ole mahdollinen, esimerkiksi potilaalla on kehossa metalliosia tai sydämentahdistin.

Magneettikuvauksen (MRI) avulla MRI avulla kuvataan elimistön vetyä sisältäviä kudoksia (kuten vesi- ja rasvapitoisia kudoksia). Magneettikuvaus antaa tarkkoja kuvia kehosta. Tutkimuksessa ei käytetä lainkaan säteilyä vaan hyödynnetään vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja, joilla kuvataan elimistössä eri muodoissa olevaa vettä.

Työikäisten muistisairauksien selvittelyssä tarvitaan joskus myös niin kutsuttuja toiminnallisia kuvantamistutkimuksia, kuten SPECT tai PET -isotooppikuvantamisia, joilla saadaan aivojen rakenteiden sijaan tietoa aivojen aineenvaihdunnasta ja sen paikallisista muutoksista. Osa näistä tutkimuksista järjestellään Oulun yliopistollisessa sairaalassa, jonne saat lähetteen Kainuun keskussairaalasta.

Neuropsykologista tutkimuksia suositellaan, jos kyseessä on työikäinen potilas tai oireet ovat lieviä. Neu­rop­sy­ko­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen ta­voit­tee­na on kar­toit­taa hen­ki­lön tie­don­kä­sit­te­lyn toi­min­to­ja, käyt­täy­ty­mis­tä ja tun­ne­sää­te­lyä. Neu­rop­sy­ko­lo­gi­sel­la tut­ki­muk­sel­la ar­vioi­daan näis­sä mah­dol­li­ses­ti ta­pah­tu­nei­ta muu­tok­sia, muu­tok­sien luon­net­ta, nii­den vai­keu­sas­tet­ta ja hait­taa­vuut­ta. Neu­rop­sy­ko­lo­gi­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa ar­vioi­daan työ­ky­kyä, ajo­ter­veyt­tä se­kä kun­tou­tus­toi­men­pi­tei­den tar­peel­li­suut­ta ja mah­dol­li­suuk­sia.

Tut­ki­muk­siin oh­jau­du­taan lä­het­teel­lä. Voit lukea lisää neuropsykologin toiminnasta hyvinvointialueen verkkosivuilta: Psykologipalvelut | Kainuun hyvinvointialue(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)