Hoidon aloitus perusterveydenhuollossa
Sivun sisältö:
Muistiselvittelyt voidaan aloittaa työterveyshuollon kautta tai perusterveydenhuollossa hoidon tarpeen arvioinnin mukaan sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolta.
Sairaanhoitaja ohjaa tarvittaessa perusterveydenhuollon lääkärin arvioon sekä tarvittaessa voidaan määrätä perustutkimuksia, kuten verikokeita, ennen lääkärin vastaanottokäyntiä.
Ennen muistitutkimusten aloittamista on hyvä poissulkea muut tekijät, jotka vaikuttavat muistitoimintaan.
Perusterveydenhuollon tutkimukset
Kliininen tutkimus on oleellinen osa perustutkimuksia. Kliinisessä tutkimuksessa arvioidaan neurologista statusta, yleistilaa sekä sydäntä ja verisuonistoa. Kliininen tutkimus pitää sisällään myös yleiseen toimintakykyyn vaikuttavien asioiden havainnoinnin, tästä syystä esimerkiksi liikkumista tarkkaillaan osana kliinistä tutkimusta.
Muistin ja muun kognitiivisen toiminnan eli tiedonkäsittelyn häiriöitä tutkitaan muistitestein. Muistitestejä on olemassa erilaisia. Muistitesteihin ei tarvitse valmistautua etukäteen.
Läheisiä tai omaisia pyydetään täyttämään erillinen läheiskysely, jossa kartoitetaan lähipiirin näkemystä muun muassa mahdollisista oireista ja arjessa selviytymisestä.
Muistin perustutkimuksiin liittyy tavallisimpia verikokeita. Verikokeet määritetään sinulle yksilöllisen tarpeen mukaan. Mikäli sinusta on hiljattain otettu verikokeita, ei niille välttämättä ole tässä vaiheessa aihetta.
Mikäli sinulle määrätään verikokeita, käy niissä saamiesi ohjeiden mukaisesti. Joihinkin laboratoriokokeisiin tulee paastota eli olla ravinnotta. Paastoaika on yleensä 10 tuntia kestäen näytteenottoon saakka. Ravinnotta oloon saat ohjeet laboratoriolähetteen tekevästä terveydenhuollon toimipisteestä.
Laboratorion yhteystiedot ja ajanvarauksen löydät hyvinvointialueen verkkosivuilta: Laboratoriot ja röntgen | Kainuun hyvinvointialue(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Muistisairaudet vaikuttavat arjessa selviytymiseen. Päivittäisen toimintakyvyn selvittäminen on tästä syystä keskinen osa potilaan tutkimista. Toimintakykyä arvioidaan ennen muistisairausdiagnoosin saamista, mutta arviointi jatkuu myös diagnoosin saamisen jälkeen sekä sairauden etenemisen seurannassa.
Toimintakyvyn arviointia tehdään kuntoutuksen suunnittelua varten. Lisäksi toimintakyvyn arviointi on yksi osa palvelutarpeen arviointia, joka määrittää muun muassa erilaisten etuuksien saamista sekä hoitopaikkojen tarpeellisuutta siinä vaiheessa, kun kotona pärjääminen ei tukipalveluiden avulla ole enää mahdollista.
Muistisairautta tutkittaessa voidaan tehdä depressio- eli masennustestejä. Depressiotestien avulla pyritään tunnistamaan masennusta. Masennusoireet voivat aiheuttaa muistin heikentymää ja siksi on tärkeää tunnistaa ja erottaa muistisairaus ja masennus toisistaan.
