Lääkehoidon vaihtoehdot

Sepelvaltimotaudin lääkkeet ovat ovat Kela-korvattavia ja ne korvataan alemmasta erityiskorvattavuusluokasta, jolloin Kela-korvauksen suuruus on 65%. Voit lukea lisää lääkkeiden Kela-korvauksista: Lääkekorvaukset | Henkilöasiakkaat | Kela(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Kela-korvaus vaatii lääkärin laatiman B-lausunnon. Huomioithan, että B-lausunto erikoissairaanhoidossa on maksullinen. Ajantasaisen asiakasmaksuhinnaston löydät hyvinvointialueen verkkosivuilta: Asiakasmaksut | Kainuun hyvinvointialue.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Sepelvaltimotautia sairastavalla aloitetaan veren hyytymistä estävä lääkitys. Tällä lääkityksellä estetään verihyytymien muodostumista. Veren hyytymistä estävänä lääkeaineena käytetään yleensä asetyylisalisyylihappoa eli ASA-valmistetta. Asetyylisalisyylille allergiset potilaat voivat käyttävät ASA-valmisteen sijasta klopidogreeli-lääkitystä.

Sepelvaltimotautia sairastavalle aloitetaan statiini- eli kolesterolilääkitys. Kolesterolilääkkeen tarkoituksena on laskea veren LDL-kolesteroliarvoa. LDL-kolesterolin tavoitetaso sepelvaltimotautia sairastavalla on alle 1,4 mmol/l. Mikäli kolesterolilääkitys ei yksinään laske riittävästi kolesterolia, voidaan rinnalle lisätä kolesterolin imeytymistä estävä lääke, etsetimibi.

Suurimmalla osalla sepelvaltimotautipotilaista on korkea verenpaine. Verenpaine tulee hoitaa siten että paineet ovat lepotilassa alle 130/80 mmHg.

ACE-estäjillä laajennetaan verisuonia, joka vaikuttaa alentavasti verenpaineeseen. ACE-estäjät tunnistaa lääkevalmisteen ”priili”-päätteestä. ACE-estäjähoito aloitetaan tavallisesti pienellä annoksella, nostaen annosta siihen saakka, että verenpaineen tavoitetaso saavutetaan. 

ACE-estäjän rinnalle lisätään usein diureetti eli nesteenpoistolääke tai kalsiumestäjä. Näitä valmisteita saa myös yhdistelmänä.

ACE-estäjät ovat yleisesti hyvin siedettyjä lääkkeitä. Mikäli kuitenkin verenpaine laskee lääkkeen vaikutuksesta liikaa, voi aiheutua huimausta. Lääkeaine voi myös vaikuttaa elimistön suolatasapainoon, kaliumarvoon sekä munuaisten toimintaan. Tästä syystä lääkitystä käyttäviltä seurataan kreatiini-, kalium- ja natrium- eli suolatasapainoarvoa.

Nitrot eli nitriitit ovat verisuonia laajentavia lääkkeitä, joiden avulla sepelvaltimoiden verenvirtaus lisääntyy. Nitrovalmisteita on kahdentyyppisiä: lyhytvaikutteisia sekä pitkävaikutteisia.

Lyhytvaikutteisia nitroja käytetään sepelvaltimotaudin oireiden hoitoon. Lyhytvaikutteinen nitroa on saatavilla liukenevana tablettina eli resoriblettina, jota käytetään asettamalla se sulamaan kielen alle tai suihkemuotoisena, jolloin suihketta suihkutetaan kielen päälle. Näiden nitrovalmisteiden teho alkaa muutamassa minuutissa, kestäen parikymmentä minuuttia. Lyhytvaikutteista nitroa voidaan käyttää myös ennakoivasti esimerkiksi ennen liikkumista, jos tiedetään, että liikkuminen aiheuttaa tuntemuksia rinnassa.

Mikäli lyhytvaikutteisen nitron käyttötarve lisääntyy äkillisesti tai teho poikkeaa aiemmasta, voi kyseessä olla sepelvaltimotaudin pahenemisvaihe tai vakava sepelvaltimotautikohtaus. Tällaiset tilanteet vaativat aina lisäselvittelyitä.

Pitkävaikutteisia nitroja käytetään, jos lyhytvaikutteisten nitrojen tarve on säännöllistä tai päivittäistä. Pitkävaikutteista nitroa on saatavilla tablettimuotoisena sekä laastarina, joka asetetaan iholle.

Nitrojen haittavaikutukset

Nitroissa yleinen haittavaikutus on päänsärky. Tämä saattaa helpottua, kun lääkkeen käyttöä jatketaan. Joskus kuitenkin päänsärky ei helpota ja nitrojen käyttäminen ei ole sen vuoksi mahdollista. Nitrovalmisteet laskevat myös verenpainetta erityisesti saunoessa sekä käytettäessä alkoholia. Verenpaineen lasku voi aiheuttaa pyörtymisen. Huimausta voi ehkäistä ottamalla lääkkeen makuultaan tai istualtaan.