Perusterveydenhuollon tutkimukset
Sivun sisältö:
Sepelvaltimotaudin tutkimukset aloitetaan perusterveydenhuollossa. Tutkimuksiin kuuluu yksilöllisen suunnitelman mukaisesti erilaisia kokeita. Yleisimmin varhaisen vaiheen tutkimuksiin kuuluvat verikokeet sekä sydänfilmi eli EKG. Nämä voidaan määrätä sinulle jo ennen ensimmäistä lääkärin vastaanottokäyntiä. Mikäli tutkimuksia määrätään, käy niissä saamiesi ohjeiden mukaisesti ennen vastaanottokäyntiä. Laboratorioasiointi vaatii ajanvarauksen. Ajan voit varata itse: Nordlab – ajanvaraus laboratorioon(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Lääkäri voi arvion perusteella määrätä rasitus-EKG:n, joka voidaan tehdä osalla kuntien terveysasemista. Vastaanotolla lääkäri haastattelee sinua kartoittaakseen oireesi sekä riskitekijät sekä tekee sinulle kliinisen tutkimuksen, johon sisältyy sydänäänien kuuntelu.
Perusterveydenhuollon lääkärin vastaanoton sekä tehtyjen tutkimusten perusteella sinulle voidaan tehdä lähete jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidossa sepelvaltimotautia tutkitaan ja hoidetaan kardiologian poliklinikalla.
EKG eli sydänfilmi on tutkimus, jolla selvitetään sydämen sähköistä toimintaa ja sydänoireita. Sydänfilmi mittaa sähköimpulsseja, jotka säätelevät sydämen supistumista.
Yleisimmin otettava sydänfilmi on lepo-EKG, jota varten ei tarvita yleensä erillistä valmistautumista. Mittaus suoritetaan nimensä mukaisesti levossa. Lepo-EKG:ssä rintakehälle, käsiin ja jalkoihin kiinnitetään elektrodeja, jotka mittaavat sydämen sähköistä toimintaa. Tutkimuksen kesto on noin 5 minuuttia ja se on kivuton ja turvallinen.
Huomioithan ennen tutkimukseen tulemista, että ihosi on puhdas eikä iholla ole vartalovoidetta, sillä se vaikuttaa elektrodien pysyvyyteen. Myös runsas ihokarvoitus estää elektrodeja kiinnittymästä ihoon, jonka vuoksi ihokarvoja voidaan joutua poistamaan.
Sepelvaltimotautia epäiltäessä voidaan tehdä rasituskoe eli rasitus-EKG. Tutkimus suoritetaan polkupyörällä ja tutkimusta valvoo lääkäri.
Rasituskokeen tarkoituksena on selvittää miten voimakas rasitus aiheuttaa pulssi- ja verenpainetason muutoksia sekä mahdollisia rintakipuja. Rasituskokeessa aiheutuva rintakipu ja muutokset sydänfilmissä voivat olla merkki sepelvaltimotaudista. Tutkimuksen tulosten perusteella tehdään jatkohoitosuunnitelma.
Rasituskokeen rajoitteet
Rasituskokeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että kuntopyörää pystyy polkemaan tasaisella vauhdilla, noin 60 kierrosta minuutissa. Esteenä tutkimukselle voivat olla esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivat, vaikea perussairaus tai merkittävä ylipaino. Esteenä voi olla myös sydämen toimintaan liittyvät poikkeavuudet kuten vasen haarakatkos tai sydämen tahdistin, jotka voivat vaikuttaa tutkimustulosten luotettavuuteen.
Tutkimus ei aina tuo ilmi sepelvaltimotautia. Voi olla myös tilanteita, joissa tutkimustulos osoittaa sepelvaltimotaudin merkkejä, mutta lisätutkimuksissa sepelvaltimotautia ei todeta. Näiden vuoksi lääkäri huomioi aina kokonaisuuden, ei ainoastaan tutkimuksen tuloksia.
Näin tutkimus suoritetaan
- Vartalolle kiinnitetään elektrodit. Samanaikaisesti lääkäri haastattelee ja tekee kliinisen tutkimuksen.
- Verenpainemansetti kiinnitetään olkavarteen.
- Tutkimuksen alussa kuntopyörän vastus on kevyt ja vastusta lisätään vähitellen. Polkemisvaihe kestää yleensä 5-12 minuuttia.
- Polkemisvaihe päättyy, kun lääkäri on saanut tarvittavan tutkimustuloksen tai pyörää ei jaksa enää polkea.
- Varsinaisen tutkimuksen jälkeen toteutetaan palautumisvaiheen seuranta, jonka jälkeen elektrodit poistetaan.
Huomioithan ennen tutkimukseen tulemista, että ihosi on puhdas eikä iholla ole vartalovoidetta, sillä se vaikuttaa elektrodien pysyvyyteen. Myös runsas ihokarvoitus estää elektrodeja kiinnittymästä ihoon, jonka vuoksi ihokarvoja voidaan joutua poistamaan. Naiset voivat varautua tutkimukseen ottamalla mukaan pehmeät rintaliivit, jotka voi laittaa elektrodien päälle tutkimuksen ajaksi.
