Erikoissairaanhoidon tutkimukset
Sivun sisältö:
Epäiltäessä sepelvaltimotautia, hoitosi ohjautuu kardiologian poliklinikalle Kainuun keskussairaalaan. Kardiologian poliklinikalla tapaat kardiologin eli sydänlääkärin.
Voit tutustua kardiologian poliklinikkaan hyvinvointialueen verkkosivuilla: Sisätautien poliklinikka | Kainuun hyvinvointialue(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Mikäli tilanteesi vaatii erikoissairaanhoidon tutkimuksia, saat niihin lähetteen kardiologilta. Tutkimukset valitaan sinulle yksilöllisesti. Erikoissairaanhoidon tutkimuksiin kuuluu rasitus-EKG, sepelvaltimoiden tietokonetomografia (TT-kuvaus), sepelvaltimoiden varjoainekuvaus (koronaariangiografia) sekä ECHO-tutkimus. Lisäksi sinulle voidaan tehdä Holter-tutkimus.
ECHO- eli sydämen ultraäänitutkimus on yksi perustutkimuksista, jota käytetään sydämen ja suurten verisuonten rakenteen ja toiminnan sekä veren virtauksen tutkimiseen. Tutkimus itsessään on potilaalle kivuton ja vaivaton. Tutkimus suoritetaan potilaan rintakehän päältä rintakehän ollessa paljaana. Joskus voi olla aiheellista suorittaa tähystys, jolloin tähystin viedään ruokatorveen nielun kautta.
Tutkimus rintalastan päältä kestää noin 10 minuuttia ja tähystystutkimuksena noin 30 minuuttia.
Holter-tutkimus eli sydämen EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti tehdään, mikäli sydämen toimintaa halutaan seurata pidemmän ajan, esimerkiksi vuorokauden ajan. Holter-tutkimuksella selvitetään rytmihäiriöiden luonnetta. Tutkimuslaite asetetaan vyötärölle ja siitä lähtevät elektroditarrat kiinnitetään rintakehän iholle.
Holter-tutkimuksen aikana voi elää normaalisti. Suihkussa käyntiä tulee kuitenkin välttää elektrodien mahdollisimman hyvän pysyvyyden varmistamiseksi. Tutkimukseen kuuluu oirepäiväkirjan täyttäminen.
Sepelvaltimotautia epäiltäessä voidaan tehdä rasituskoe eli rasitus-EKG. Tutkimus suoritetaan polkupyörällä ja tutkimusta valvoo lääkäri.
Rasituskokeen tarkoituksena on selvittää miten voimakas rasitus aiheuttaa pulssi- ja verenpainetason muutoksia sekä mahdollisia rintakipuja. Rasituskokeessa aiheutuva rintakipu ja muutokset sydänfilmissä voivat olla merkki sepelvaltimotaudista. Tutkimuksen tulosten perusteella tehdään jatkohoitosuunnitelma.
Rasituskokeen rajoitteet
Rasituskokeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että kuntopyörää pystyy polkemaan tasaisella vauhdilla, noin 60 kierrosta minuutissa. Esteenä tutkimukselle voivat olla esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivat, vaikea perussairaus tai merkittävä ylipaino. Esteenä voi olla myös sydämen toimintaan liittyvät poikkeavuudet kuten vasen haarakatkos tai sydämen tahdistin, jotka voivat vaikuttaa tutkimustulosten luotettavuuteen.
Tutkimus ei aina tuo ilmi sepelvaltimotautia. Voi olla myös tilanteita, joissa tutkimustulos osoittaa sepelvaltimotaudin merkkejä, mutta lisätutkimuksissa sepelvaltimotautia ei todeta. Näiden vuoksi lääkäri huomioi aina kokonaisuuden, ei ainoastaan tutkimuksen tuloksia.
Näin tutkimus suoritetaan
- Vartalolle kiinnitetään elektrodit. Samanaikaisesti lääkäri haastattelee ja tekee kliinisen tutkimuksen.
- Verenpainemansetti kiinnitetään olkavarteen.
- Tutkimuksen alussa kuntopyörän vastus on kevyt ja vastusta lisätään vähitellen. Polkemisvaihe kestää yleensä 5-12 minuuttia.
- Polkemisvaihe päättyy, kun lääkäri on saanut tarvittavan tutkimustuloksen tai pyörää ei jaksa enää polkea.
- Varsinaisen tutkimuksen jälkeen toteutetaan palautumisvaiheen seuranta, jonka jälkeen elektrodit poistetaan.
Huomioithan ennen tutkimukseen tulemista, että ihosi on puhdas eikä iholla ole vartalovoidetta, sillä se vaikuttaa elektrodien pysyvyyteen. Myös runsas ihokarvoitus estää elektrodeja kiinnittymästä ihoon, jonka vuoksi ihokarvoja voidaan joutua poistamaan. Naiset voivat varautua tutkimukseen ottamalla mukaan pehmeät rintaliivit, jotka voi laittaa elektrodien päälle tutkimuksen ajaksi.
Sepelvaltimoiden tietokonetomografiassa eli tietokonekerroskuvauksessa otetaan viipalekuvia sydämen alueelta. Tietokonetomografiassa käytetään röntgensäteilyä. Kuvauksen aikana annetaan laskimokanyylin kautta jodipitoista varjoainetta, jolla sepelvaltimot saadaan näkyviin. Ennen tutkimusta lääkäri antaa sykettä alentavaa lääkettä, jotta kuvien laatu olisi mahdollisimman hyvä.
Tutkimus soveltuu potilaille, joilla ei ole tiedossa olevaa sepelvaltimotautia ja sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys on matala. Sydänlääkäri valitsee sopivan tutkimuksen.
Tutkimuksen perusteella tehdään päätös hoitotavan valinnasta: lääkehoito, pallolaajennushoito tai ohitusleikkaus.
Varjoainekuvaus eli koronaariangiografia on tutkimus, jossa sepelvaltimoihin ruiskutetaan jodipitoista varjoainetta ohutta muoviletkua eli katetria pitkin. Katetri viedään paikallispuudutuksessa joko ranne- tai nivusvaltimoon ja ohjataan sepelvaltimon suulle kuvausta varten. Tutkimuksella saadaan selville röntgensäteiden avulla sepelvaltimoiden tilanne ja tarvittaessa voidaan hoitaa mahdolliset tutkimuksessa havaitut ahtaumat.
Sinulle aloitetaan Primaspan lääkitys viikkoa ennen tutkimusta. Primaspan on reseptivapaa lääke. Ohjeet Primaspanin aloitukseen ja annostukseen saat angiohoitajalta.
Tutkimuksen perusteella tehdään päätös hoitotavan valinnasta: lääkehoito, pallolaajennushoito tai ohitusleikkaus.
Voit tutustua varjoainekuvaukseen seuraavalta videolta:
