Siirry sisältöön

Sivun sisältö:

    Neuvolakäyntejä on raskausaikana noin 8-10 riippuen siitä oletko ensi- vai uudelleensynnyttäjä. Lääkärikäyntejä on yleensä kaksi. Mikäli voinnissasi ilmenee erityistä huomiota vaativaa, varataan ylimääräinen käynti terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lääkäri tekee tarvittaessa lähetteen äitiyspoliklinikalle tarkempiin tutkimuksiin.

    Ennen neuvolakäyntiä täytä mahdollisuuksien mukaan esitietolomake omasotessa .Äitiysneuvolan esitietolomake- Omasote(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

    Ensimmäisellä neuvolakäynnillä terveydenhoitaja kartoittaa esitietolomakkeen ja keskustelun perusteella sinun ja perheesi terveydentilaa ja hyvinvointia. Käynnillä keskustellaan perheesi terveystottumuksista, kuten ravitsemuksesta ja liikunnasta sekä mahdollisesta päihteiden käytöstä. Mikäli tiedossasi on, että suvussasi esiintyy jokin periytyvä sairaus, olisi tämä hyvä kertoa jo ensimmäisellä käynnillä. Neuvolassa sinulle kerrotaan äitiysneuvolakäynneistä ja niiden sisällöistä. Alkuraskauden verikokeisiin tehdään lähete ja ohjataan varaamaan aika Nordlab- ajanvaraus(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Halukkuuttasi osallistua alkuraskauden yhdistelmäseulaan kysytään Raskauden ajan seulontatutkimukset | Kainuun hyvinvointialue(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

    Kai­kil­le ras­kaa­na ole­vil­le on tar­jol­la neu­vo­las­sa teh­tä­vä var­hais­ras­kau­den ylei­nen ult­raää­ni­tut­ki­mus, jo­ka teh­dään ras­kaus­vii­koil­la 10-14. Tut­ki­mus teh­dään vat­sanpeitteiden pääl­tä tai emät­ti­men kaut­ta. Tä­män tut­ki­muk­sen tar­koi­tuk­se­na on var­mis­taa, et­tä si­kiö on elos­sa, var­men­taa ras­kau­den kes­to ja to­de­ta si­kiöi­den lu­ku­mää­rä. Tut­ki­mus on ki­vu­ton ja si­kiöl­le vaa­ra­ton.

    Samalla voit keskustella lääkärin kanssa raskautta koskevista asioista. Lääkäri kartoittaa tilanteesi raskauden suhteen kokonaisvaltaisesti huomioiden mahdolliset riskitekijät, jotka voivat liittyä esimerkiksi työhösi tai perussairauksiin. Alkuraskauden muutokset(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

    Neuvolakäynneillä tuetaan syntyvän lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä mietitään, tarvitseeko perheenne tukitoimia. Tulevan vauvan imettämisestä keskustellaan jo varhaisessa vaiheessa. Sinua kuunnellaan ja tuetaan myös tässä asiassa. Terveydenhoitajan kanssa voit keskustella synnytyksestä ja siihen liittyvistä ajatuksistasi. Tarvittaessa terveydenhoitaja tekee lähetteen sairaalan synnytyspelko-poliklinikalle. Raskauden seuranta | Kainuun hyvinvointialue(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

    Vauvan liikkeitä voit alkaa tuntea keskimäärin raskausviikolta 18-20 alkaen. Vauvan aktiivisuutta on hyvä seurata päivittäin. Liikkeiden seuraaminen on yksi tapa seurata omaa raskautta ja tutustua etukäteen tulevaan perheenjäseneen. On tärkeää huomioida ennenaikaisen synnytyksen merkkejä, joista saat lisätietoa neuvolakäynneillä.

    Kun raskautesi on kestänyt vähintään 154 päivää eli noin 5 kuukautta, saat neuvolasta raskaustodistuksen. Tarvitset todistuksen, kun haet Kelasta äitiysavustusta ja raskausrahaa.

    Raskausaikana | Henkilöasiakkaat | Kela(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

    Lapsen syntymä ja hoito | Henkilöasiakkaat | Kela(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

    Vanhemmuuden tunnustaminen on prosessi, jossa henkilö virallisesti hyväksyy ja tunnustaa vanhemmuuden. Tämä tehdään lapsen oikeuksien turvaamiseksi, perhesiteiden vahvistamiseksi ja elatusvelvoitteiden määrittämiseksi. Avioliitossa olevilta erillistä tunnustamista ei tarvita. Vanhemmuuden tunnustaminen neuvolassa | Kainuun hyvinvointialue(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

    Vanhemmuuden tunnustaminen voidaan tehdä neuvolassa jo raskausaikana Omaperhe – Vanhemmuuden tunnustaminen ja vahvistaminen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

    Jos veriryhmäsi on RhD-negatiivinen, tutkitaan verinäytteestäsi sikiön veriryhmä raskausviikolla 24-26. Jos sikiön veriryhmä on RhD-positiivinen, saat neuvolakäynnillä ennen raskausviikkoa 30 lihakseen pistettävän anti-D suojauksen estämään veriryhmien erilaisuudesta mahdollisesti aiheutuvia ongelmia. Raskaana olevalle – Veripalvelu(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

    Synnytyksen yhteydessä on tavallista, että sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon. RhD- negatiivisen äidin puolustusjärjestelmä alkaa tuottamaan anti- D vasta-ainetta, jos sikiö on perinyt isältään RhD- positiivisen veriryhmän. Eli äiti voi immunisoitua. Myös istukan kautta kulkeutuu sikiön punasoluja äidin verenkiertoon. Immunisaatiolle altistaa myös komplikaatiot ja toimenpiteet raskausaikana. Yleensä ensimmäisessä raskaudessa ei aiheudu ongelmia sikiölle, mutta seuraavissa raskauksissa se voi aiheuttaa sikiön ja vastasyntyneen hemolyyttisen taudin. Immunisaation ennaltaehkäisy anti-D-suojauksella on tärkein sikiön ja vastasyntyneen hemolyyttiiseen tautiin liittyvä sairastuvuutta ja kuolleisuutta vähentävä toimenpide.

    Synnytyssali tarvitsee synnyttäjästä etukäteen terveyteen liittyviä tietoja. Nämä tiedot terveydenhoitajasi lähettää synnytyssaliin esitietolomakkeella raskausviikon 30 tienoilla. Mikäli olet ulkopaikkakuntalainen, voit tulostaa synnytyssalin esitietolomakkeen oheisesta linkistä ja lähettää sen meille osoitteeseen: Synnytyssali, Sotkamontie 13, 87300 Kajaani

    Raskaana olevan hoito- ja palveluketju: