Siirry sisältöön

Sivun sisältö:

    • tehostaa itsemurhien ehkäisyä terveydenhuollossa 
    • ohjeistaa itsemurhaa yrittäneen arviointia ja hoitoa sen perusteella, mitä tiedetään terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuudesta 
    • parantaa terveydenhuollon valmiuksia tunnistaa ja osata ottaa puheeksi itsetuhoinen käyttäytyminen 
    • selkeyttää hoidon roolit ja vastuut terveydenhuollon eri toimijoiden välillä 
    • lisätä tietoa siitä, miten läheisiä voidaan tukea itsemurhayrityksen ja itsemurhan jälkeen näyttöön perustuvin menetelmin 
    • lisätä tietoa siitä, mitä voidaan tehdä ja miten voidaan ohjata hoitoon, kun itsetuhoajatuksia tulee esille. 

    Käypä hoito-Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)  

    Hoidon ja sosiaalisen tuen palveluissa voidaan yhdessä henkilön kanssa käsitellä itsetuhoisia ajatuksia sekä tarkemmin arvioida 

    • elämäntilannetta ja itsetuhoisuuden riskiä 
    • fyysistä ja psyykkistä vointia  
    • sosiaalisen tuen tarvetta 
    • kartoittaa myös hänen turvaverkkonsa, sosiaalinen tuki sekä voimavarat, riskitekijät ja suojaavat tekijät 
    • sekä mahdollinen jatkohoidon tarve 

    Henkilö on itsemurhavaarassa, jos esille nousee useita itsemurhavaaran riskitekijöitä ja hän puhuu itsensä tappamisesta tai etsii siihen sopivaa tekotapaa. Akuutissa itsemurhavaarassa olevaa ei tulisi jättää yksin. Jos itsetuhoisella henkilöllä on ase tai hän käyttäytyy aggressiivisesti, tulisi apua hakea poliisilta. 

    Päivystyspalvelut tarjoavat hoidon tarpeen arvion 24/7. Itsemurhavaarassa tulee saattaa päivystykselliseen arvioon. Soita päivystysapuun 116117, mikäli tarvitset neuvoja ja arviota itsemurhavaarassa etkä ole varma pitääkö sinun lähteä päivystykseen. Kiireellisessä tilanteessa soita 112. Itsemurhaa yrittänyt kuuluu ensihoidon kuljetettavaksi. 

    Itsemurhavaarassa olevan ja itsemurhaa yrittäneen henkilön arvioinnin tekee psykiatrinen sairaanhoitaja yhteistyössä päivystyksen lääkärin kanssa. Lääkäri vastaa itsemurhaa yrittäneen henkilön hoidon tarpeen arviosta. Tarvittaessa voidaan konsultoida psykiatrian erikoislääkäriä.  Arvioinnissa käydään läpi itsemurhayritykseen johtanut tapahtumaketju henkilön itsensä kertomana. Samalla selvitetään, onko ollut aiempia itsemurhayrityksiä, ja liittyikö itsemurhayritykseen halu kuolla. Välittömän akuuttihoidon jälkeen tehdään arvio jatkohoidosta

    Itsemurhavaarassa olevan ja itsemurhaa yrittäneen päivystykselliseen lääkärin arvioon kuuluu myös Mielenterveyslain mukaisen tarkkailulähetteen arvio. Tarkkailulähetteellä tarkoitetaan lääkärin tekemää lähetettä potilaan tahdosta riippumattoman hoidon tarpeesta.  

    Mielenterveyslaki sallii tahdosta riippumattoman tarkkailuun ottamisen ja hoidon silloin, kun 

    • potilaan todellisuudentaju on häiriintynyt 
    •  hän on vaaraksi itselleen 
    • ja muut mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä hänen hoitoonsa.                

    Alle 18-vuotiailla voidaan tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämiseen käyttää 

    • vakavan mielenterveyshäiriön kriteereitä, vaikkei todellisuudentajun häiriintymistä olisi todettavissa, 
    •  jos nuori on vakavan mielenterveydenhäiriön vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen sairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan 
    • taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta, ja jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi 

    Tarkkailulähetteessä tulee täyttyä kaikki edellä mainitut. Itsemurhavaara yksin ei riitä tahdosta riippumattoman sairaalahoidon aiheeksi. Mikäli itsemurhavaaran tai itsemurhayrityksen taustalla on sairaus, tulee se hoitaa asianmukaisesti, oli se sitten fyysinen tai psyykkinen.

    Itsemurhavaarassa olevan tai itsemurhaa yrittäneen hoito- ja palveluketju: