Hammashoitopelon ilmeneminen
Sivun sisältö:
Hammashoitopelko ilmenee monin eri tavoin, ja sen ilmeneminen voi vaihdella yksilön iän, kokemusten ja persoonallisuuden mukaan. Yleisesti ottaen hammashoitopelko ilmenee fyysisten, psyykkisten ja käyttäytymiseen liittyvien oireiden kautta. Pelko voi olla joko lievää ahdistusta tai voimakasta hallitsevaa pelkoa, joka estää hoitoon hakeutumisen.
- Käyttäytymismuutokset:
- Raivokohtaukset ja itku: Lapsi voi itkeä tai kiukutella suun terveydenhuollon vastaanotolla. Raivokohtaukset ovat yleisiä, kun lapsi pelkää hoitotoimenpiteitä.
- Jähmettyminen: Lapsi voi jäädä paikoilleen ja kieltäytyä liikkumasta, koska pelkää hoitotilanteen etenemistä.
- Tarrautuminen vanhempiin: Pieni lapsi voi hakeutua vanhemman syliin ja kieltäytyä esimerkiksi hoitohuoneeseen tulemisesta tai istumasta hammashoitotuoliin.
- Vältteleminen: Lapsi voi keksiä tekosyitä, kuten sanoa olevansa sairas tai pyytää perumaan hammashoitoajan.
- Sosiaalinen vetäytyminen: Jos lapsi on erityisen herkkä pelkäämään, hän voi vältellä myös muita terveydenhuollon tilanteita.
- Fyysiset reaktiot:
- Jännityksen ja ahdistuksen oireet: Lapsi voi alkaa hengittää nopeasti, hikoilla, vapista, voida pahoin tai ilmaista pelkoa kehonkielellä. Nämä oireet voivat ilmetä myös hammashoitokäynnin jälkeen, kun stressaava tilanne on ohi.
- Pelon ilmaisu sanoin: Lapsi saattaa sanoa pelkäävänsä suun terveydenhuollon ammattilaista tai hoitotoimenpiteitä. Pelon ilmaisu voi olla myös epäsuoraa, kuten pelko siitä, että hoito sattuu.
- Lapsi ei välttämättä ymmärrä pelkoreaktionsa epärealistisuutta ja liiallisuutta.
- Psyykkiset ja emotionaaliset reaktiot:
- Ahdistus ja jännitys: Jo ajatus hammaslääkärille menemisestä voi aiheuttaa voimakasta ahdistusta. Aikuiset voivat kokea jatkuvaa huolta ja stressiä hammashoitokäynnin lähestymisestä.
- Paniikki ja pelko: Joissain tapauksissa pelko voi olla niin voimakas, että se aiheuttaa paniikkikohtauksia, hengitysvaikeuksia, sydämentykytystä ja voimakasta pelon tunnetta.
- Pahoinvointi: Pelkoon voi liittyä myös pahoinvointia tai huimausta, erityisesti jos kyseessä on voimakas pelko.
- Ahdistuneisuus ajatteluissa: Kuvitellaan tai pelätään hoidon olevan kivuliasta, vaikka todellisuudessa kyseessä olisi vain tarkastus tai yksinkertainen toimenpide.
- Fyysiset reaktiot:
- Kehon jännittäminen ja lihasten kireys: Pelon takia keho voi olla jännittynyt ja hengitys saattaa muuttua pinnalliseksi.
- Hikoilu, vapina, sydämentykytys: Pelon seurauksena voi ilmetä fysiologisia reaktioita, kuten liiallista hikoilua, käsien vapisemista, huimausta ja nopeutunutta sydämensykettä. Nämä oireet voivat ilmetä myös hammashoitokäynnin jälkeen, kun stressaava tilanne on ohi.
- Käyttäytymismuutokset:
- Vältteleminen ja perumiset: Hammashoitoaika halutaan siirtää tai peruuttaa tekosyyhyn vedoten, kuten kiire tai sairastuminen, jotta hoitoon ei tarvitsisi mennä.
- Hoitoon menevän ajan jatkuva siirtäminen: Henkilö voi jatkuvasti siirtää hammaslääkärikäyntejä, vaikka hänen suun terveytensä heikentyisi.
- Pakkomielteinen tarkastelu ja huolehtiminen: Jos pelko on lievempää, mutta jatkuvaa, henkilö voi koko ajan murehtia hammaslääkärin vastaanotolla käymisen pelkoa.
- Pelon aiheuttamat kognitiiviset vääristymät:
- Kivun pelko: Pelko voi liittyä uskomukseen, että hoito on aina kivuliasta, vaikka nykyaikaisessa hammashoidossa on käytössä puudutuksia ja keinoja pelon sekä kivunlievitykseen.
- Negatiiviset mielikuvat: Hoidon kuvitellaan olevan paljon pelottavampaa tai vaarallisempaa kuin se todellisuudessa on. Tämä voi perustua aiempiin negatiivisiin kokemuksiin tai kuulemiin.
