Lääkehoidon perusteet
Sivun sisältö:
Sairautesi kannalta on tärkeää, että tunnet käyttämäsi lääkkeet ja osaat kertoa tarvittaessa niiden vaikutuksista IBD:tä hoitavalle sairaanhoitajalle tai lääkärille. Aina, jos lääkehoitoosi liittyy mielestäsi jotakin kysyttävää, voit olla yhteydessä vatsatautien poliklinikalle.
Erityisen tärkeää on huolehtia lääketurvallisuudesta, jos käytössäsi on useita eri valmisteita. Sinun on hyvä mainita IBD-lääkityksestäsi ja käyttämistäsi muista valmisteista kuten luontaistuotteista aina muidenkin sairauksien hoidon aloituksissa ja kontrolleissa. IBD-lääkityksellä voi olla vaikutusta ja merkitystä muiden sairauksien kulkuun tai IBD-lääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia muiden sairauksien lääkehoitojen kanssa ja muiden sairauksien hoito voi vaatia IBD-lääkkeiden tauotuksia mm. joissakin sairausvaiheissa tai operatiivisten hoitojen yhteydessä.
Oman lääkehoidon tueksi kannattaa tehdä lääkityslista, joka antaa ajankohtaisen tiedon kaikista käytössäsi olevista lääkkeistä ja valmisteista. Merkitse lääkityslistaan kaikki käyttämäsi resepti- ja itsehoitolääkkeet, ravintolisät, luontaistuotteet sekä saamasi rokotteet. Merkitse listaan lääkkeen nimi, ja vahvuus, lääkkeiden käyttötarkoitus ja annostus sekä käytätkö lääkettä säännöllisesti vai tarvittaessa. Sinulle kirjoitetut reseptit voit tarkastaa sekä reseptit voit uusia Kanta palvelusta: OmaKanta – Kansalaiset – Kanta.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Valmiin tulostettavan lääkityslistapohjan löydät esimerkiksi Fimean sivuilta: Lääkelistapohja(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Löydät tietoa sinulle määrätyistä lääkkeistä ja muun muassa yhteisvaikutuksista muiden lääkkeiden kanssa Duodecimin lääkeoppaasta: Potilaan lääkeopas – Omahoito (duodecim.fi)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
IBD:n hoidossa sairaudesta pysyvästi sairaudesta parantavaa hoitoa ei ole. Lääkehoidolla on olennainen rooli suolitulehduksen hoitamisessa. Lääkehoidon tarkoituksena on rauhoittaa suolen limakalvon tulehdusta ja/tai ns. estolääkityksellä estää tulehduksen uusimista tulehduksen rauhoittumisen jälkeen. Useimmat IBD-potilaat tarvitsevat jatkuvaa pitkäaikaista estolääkitystä. Lääkehoidon tavoitteena on paitsi oireettomuus ja sitä kautta elämänlaadun paraneminen, myös limakalvon tulehduksen täysi rauhoittaminen (remissio), jolloin sairauteen liittyvät komplikaatiot saadaan estetyksi.
Varsinaisen IBD-lääkehoidon lisäksi voidaan eri valmistein hoitoa antaa ravitsemustilan parantamiseksi tai ylläpitämiseksi ja erilaisten suolitulehdustaudin pohjalta syntyneiden vitamiini-, hivenaine-, raudan puutosten hoitamiseksi tai estämiseksi.
Vatsatautienpoliklinikan lääkäri valitsee ja määrää sinulle sopivimman lääkityksen. Lääkäri kirjoittaa sinulle määräämästään lääkkeestä e-reseptin ja tarvittaessa laatii ja lähettää Kelalle B-lausunnon lääkekorvattavuuden anomiseksi. Lisätietoa lääkekorvattavuuksista voit lukea: Kelan lääkekorvaukset(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Lääkehoidon valintaan vaikuttavat suolistosairauden laajuus, tulehduksen vaikeusaste ja sijainti suolistossa. Myös sillä, onko kyseessä haavainen paksusuolitulehdus vai Crohnin tauti, voi olla merkitystä joidenkin lääkevalintojen kohdalla, sillä muutamilla lääkkeillä on tutkimusnäyttö ja siihen perustuva Kelan lääkekorvattavuus vain toisen tautimuodon hoitoon. Joskus sairauden alkuvaiheessa tauti ei ole luokiteltavissa selvästi jompaan kumpaan IBD-diagnoosiin tai diagnoosi voi tarkentua ajan kuluessa, mikä ei ole kuitenkaan ongelma, sillä valtaosa lääkkeistä soveltuu molempien tautimuotojen hoitoon ja lääkevalinta tehdään aina potilaskohtaisen sopivuusarvion perusteella. Crohnin taudin mahdolliset fistelit vaikuttavat myös lääkevalintaan.
Jos suolistosairauteesi liittyy myös suolenulkopuolisia oireita ja liitännäissairauksia, voi niiden esiintyminen myös vaikuttaa lääkevalintaan. Mesalatsiinilla ja suolistovaikutteisella vedolitsumabilla ei ole vaikutuksia suoliston ulkopuolella, mutta immunosuppressiolääkkeillä, valtaosalla biologisista lääkkeistä sekä JAK-estäjillä voi olla hoidollista vaikutusta vaihtelevasti myös mm. tulehduksellisiin nivel- ja selkäoireisiin, silmän värikalvontulehdukseen eli iriittiin ja/tai ihosairauksista mm. psoriasikseen ja hidradenitis suppuratiivaan eli märkivään hikirauhastulehdukseen.
Myös muut sairaudet ja niiden sairauksien lääkehoito huomioidaan lääkitysvalinnassa. Muista sairauksista erilaisen pitkäaikaiset tulehdukset, merkittävät munuaisen ja maksan toimintahäiriöt ja syöpätaudit voivat olla lääkevalintaan vaikuttavia tekijöitä ja joidenkin lääkkeiden välillä voi olla lääkehoitoon vaikuttavia ei-toivottavia yhteisvaikutuksia IBD-lääkkeiden kanssa. Onneksi IBD-lääkkeiden osalta suuria ongelmia muiden sairauksien hoidossa ei yleensä ole ja sopiva lääkitys on mahdollista löytää.
Raskaustoiveet, raskaus ja imetys vaikuttavat lääkehoitoon. Voit lukea aiheesta lisää: Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen (IBD) – Kainuu Palvelupolut (seravo.com).
Lääkehoidon alkaessa lääkettä määrätessään lääkäri kertoo sinulle aloitettavasta lääkkeestä ja sen lisäksi voit saada myös lääkeohjausajan hoitajalle. Hoitajan antama lääkeohjaus on tärkeä varsinkin niiden lääkkeiden kohdalla, jotka vaativat ns. lääketurvakokeiden seurantaa.
Varsinainen IBD-lääkehoito jakaantuu akuuttien pahenemisvaiheiden hoitoon ja ns. estolääkitykseen rauhallisessa vaiheessa tulehduksen uusimista estämään. Joskus tarvitaan lisäksi erilaisia ravitsemusta parantavia/tukevia hoitoja, vitamiini- tai hivenainekorjauksia, anemian hoitoa ja erilaisten IBD:n kulkuun vaikuttavien infektioiden hoitoa.
Aloitettua akuutin vaiheen hoitoa tai IBD-estolääkitystä voidaan tehostaa ja/tai vaihtaa oireiden tai sinun vointisi mukaan, mutta myös taudin tutkimuslöydökset vaikuttavat hoitopäätöksiin.
Suolitulehdustaudin aktiivivaiheessa aloitetaan usein kortisonikuuri jollakin kortisonivalmisteella ja samalla tulevaa estolääkitystä voidaan joko aloittaa tai muuttaa. Jos aktiiviseen vaiheeseen aloitettu lääkehoito ei tehoa odotetusti tai tunnu sopivan sinulle, sinun on hyvä olla yhteydessä vatsatautien poliklinikalle jo ennen sovittua kontrollia, jotta aktiivivaiheen rauhoittuminen ei pitkity.
Estolääkehoitoa on tärkeää jatkaa oireettomankin vaiheen aikana, sillä sopiva estohoito vähentää uusien aktiivivaiheiden syntyä merkittävästi. Nykyhoidon tavoite on oireiden lievittämisen lisäksi oireettomankin tulehduksen hoito, jotta tautiin komplikaatiot ja äkilliset pahenemisvaiheet voidaan estää. Estolääkitystä ei tulisi siksi lopettaa, muuttaa tai tauottaa pelkästään oman arviosi perusteella, sillä joskus oireettomuus tai erilaiset oireet eivät anna riittävän oikeaa tietoa tilanteesta. Jos lääkitykseen liittyvät asiat mietityttävät sinua tai koet, että estolääkitystä tulisi muuttaa tai lopettaa, olethan yhteydessä vatsatautien poliklinikalle.
Tulehduksellisten suolistosairauksien lääkehoito on yleensä pitkäaikaista ja jatkuvaa, jopa pysyvää.
Jos suolitulehdus on ollut hyvin pitkään myös tutkimuksin osoitetusti rauhallinen, voidaan joskus potilaskohtaisesti arvioiden estolääkityskin jättää tauolle, mutta kuitenkin tulehdustilannetta silloinkin ajoittain seuraten. Jos suolen tulehdustilanne aktivoituu, lääkitys aloitetaan uudelleen.
IBD-lääkehoidon tauotus voi tulla kyseeseen erilaisten infektioiden, leikkaushoitojen ja raskauden yhteydessä. Näissä tilanteissa lääketauot suunnitellaan potilaskohtaisesti riippuen tauotustarpeen syystä ja käytössä olevasta lääkityksestä.
Jos IBD hoidossa on päädytty leikkaushoitoon, voidaan haavaisen paksusuolitulehduksen hoidoksi tehdyn paksusuolen poiston (kolektomia) jälkeen IBD-lääkitys pysyvästi lopettaa. Jos kolektomiaan on yhdistetty ohutsuolen J-pussi-eli säiliöleikkaus, voidaan joskus säiliöalueen tulehdukseen (pussiitti) hoitoon tarvita lääkehoitoa.
Crohnin taudin leikkaushoitojen jälkeen yksilöllisesti arvioidun estolääkityksen jatkaminen on tärkeää, koska Crohnin taudin tulehduksella on suuri taipumus uusia tehtyyn suolisaumaan. Jos Crohnin taudin vuoksi on tehty paksusuolen poisto, eikä tautia ole todettu muualla suolistossa, voi seuranta ilman lääkehoitoa tulla kyseeseen.
Immunosuppressiivisiin lääkkeisiin eli (atsatiopriini/merkaptopuriini, metotreksaatti, siklosporiini) biologisiin lääkkeisiin, JAK-estäjiin ja sulfasalatsiiniin liittyy ns. turvakoeseuranta lääkkeen verikokeista todettavien sivuvaikutusten seuraamiseksi. Lääkkeet voivat tehdä muutoksia verenkuvaan, maksa- ja munuaisarvoihin, joten näitä asioita seurataan turvakoeseurannassa verikokein.
Turvakokeet immunosuppressiiviselle lääkkeelle ovat pvk/tvk (pieni tai täydellinen verenkuva), krea (munaisen toimintakoe), alat, afos (maksakokeet) ja biologiselle lääkkeelle samat sekä crp (tulehduskoe). Jak-estäjien kohdalla tarkistetaan ajoittain myös veren rasva-arvoja turvakokeina. Mesalatsiiniin ei varsinaista turvakoeseurantaa liity, mutta senkin aloitusvaiheessa katsotaan verikokeet noin 1 kuukausi aloituksesta ja jatkossa vuosittain.
Turvakokeet otetaan lääkityksen aloitusvaiheessa tiiviisti 2 viikon välein parin kuukauden ajan, mutta lääkityksen jatkuessa ilman ongelmia jatkossa 4 kuukauden välein. Jos turvakokeissa on muutoksia, voidaan lääkityksen annosta muuttaa tai lääke voidaan tauottaa tai lopettaa tilanteen mukaan ja seuranta suunnitellaan tuolloin potilaskohtaisesti.
Turvakokeista tehdään sinulle kestolähete, joka on voimassa koko ajan ilman eikä erillistä laboratoriolähetteen uusimistarvetta ole otettujen verikokeiden jälkeen. Kun vastaukset ovat valmiit, saat automaattisen tekstiviestin niiden valmistumisesta ja voit käydä itse tarkistamassa tulokset Omasotesta ja poikkeavista arvoista voit olla yhteydessä seurantapaikkaasi tai vatsatautien poliklinikalle. Turvakokeiden vastaukset tulevat tarkistettavaksi myös joko vatsatautien poliklinikalle tai perusterveydenhuoltoon kanssasi sovitusti ja sieltäkin ollaan sinuun yhteydessä, jos arvoissa on toimenpiteitä vaativaa poikkeavuutta. Lääkehoidon alkuvaiheessa ja ongelmatilanteissa lääkehoidon seuranta on vatsatautien poliklinikalla, mutta lääkehoidon jatkuessa ongelmattomana seurantaa toteuttaa perusterveydenhuolto.
Turvakoeseurannan onnistuminen edellyttää sinulta omaa vastuuta verikokeissa käymiseen. Turvakoeseuranta on ehdottoman aiheellinen sovitulla aikataululla koko lääkehoidon keston ajan, sillä lääkehoidon pitkään jatkunut ongelmattomuuskaan ei poissulje kokonaan sivuvaikutusten mahdollisuutta, vaikka sitä pienentääkin. Muutokset voivat myös olla oireettomia, joten seurantaa tulee jatkaa, vaikka lääkehoito tuntuisikin vointisi osalta sopivalta.
Lääkekorvattavuus anotaan Kelalta lääkärin tekemällä B-lausunnolla ja kun korvattavuus on Kelalla myönnetty, saat uuden Kela-kortin, jossa on myönnetyn korvattavuuden korvattavuusnumero. Voit anoa korvauksen takautuvasti niistä lääkkeistä, jotka ostit korvattavuuden käsittelyaikana.
IBD-diagnoosin jälkeen lääkehoidon alkaessa anotaan korvattavuus IBD-peruslääkityksille. Kelan myöntämä korvattavuus koskee ilman määräaikaa kortisoni- (ei 5 mg Prednisolonia), budesonidi-, 5-Asa-valmisteita ja immunosuppressiolääkkeitä. Biologisiin lääkkeisiin ja JAK-estäjiin tulee lisäksi anoa Kelan kulloistenkin ohjeiden mukaisesti lääke- tai lääkeryhmäkohtainen korvattavuus ja joissakin näitä tapauksista korvattavuus voidaan myöntää vain rajoitetuksi ajaksi, jolloin lääkehoidon jatkuessa B-todistus joudutaan tekemään uudelleen esimerkiksi 3 tai 5 vuoden välein.
B-lausunnolla voidaan anoa tarvittaessa Kelan kriteereiden täyttyessä korvattavuutta myös täydennysravintovalmisteille. Erityiskorvattavuutta ei myönnetä vitamiini-, hivenaine-, rauta-, kalsiumvalmisteille, ummetuslääkkeille tai vatsansuojalääkitykselle.
Kela-korvaus on noin 65 prosenttia IBD:n peruslääkkeille. Lääkekorvauksille on olemassa aina kalenterivuoden alusta alkava vuosiomavastuu eli ns. lääkekatto, jonka suuruuden Kela määrittää vuosittain ja joka viime vuosina on ollut noin 600 euroa. Lääkekatto voi täyttyä osalla kalliimmista IBD-lääkkeistä jo heti alkuvuodesta. Kun vuosiomavastuu on täyttynyt, maksat loppuvuoden ajan lääkkeistä apteekissa vain muutaman euron omavastuun.
Voit lukea lisää Kelan lääkekorvauksista: Lääkekorvaukset | Henkilöasiakkaat | Kela(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
On hyvä huomioida, että B-lausunto maksaa erikoissairaanhoidossa. Asiakasmaksuihin voit tutustua hyvinvointialueen verkkosivuilta: Asiakasmaksut | Kainuun hyvinvointialue(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
