Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen (IBD)

Tulehduksellinen suolistosairaus vaikuttaa palveluskelpoisuusluokkaan ja täten voi rajoittaa asevelvollisuuden suorittamista. Ennen kutsuntatilaisuutta on terveystarkastus, jossa on kerrottava pitkäaikaissairauksista. Jokaisen on kuitenkin osallistuttava varsinaiseen kutsuntatilaisuuteen, jonne tulee ottaa mukaan lääkärin kirjoittama lausunto terveydentilasta. 

Armeijan kenttä- ja sotatilanteet voisivat pahentaa tulehduksellista suolistosairautta, koska valvominen, epäsäännöllinen ruokailu ja lääkkeiden saaminen voi olla haasteellisia. Keskustele lääkärisi kanssa asevelvollisuudesta tämän ollessa sinulle ajankohtainen.

Tulehduksellinen suolistosairaus ei ole este ulkomaanmatkoille, kunhan muistaa muutaman asian ennen matkalle lähtöä: 

• jos sairaus on aktiivinen, matkustamista ei suositella. Tarvittaessa lääkäri voi kirjoittaa todistuksen matkustuskiellosta. 
• käsimatkatavaroihin pakataan lääkkeet. Resepteistä kopiot olisi hyvä olla mukana. Ennen matkaa sinun kannattaa selvittää lääkkeiden säilytyksestä ja lääkkeiden ottamisesta.  
• matkakohteen erilainen ruoka, bakteerikanta ja hygieniataso voivat altistaa suolistoinfektioille eli ripulille. 
• sairastumisen riskiä voi pienentää hyvällä käsihygienialla, juomalla pullotettua vettä, välttämällä buffetpöytiä, majoneesipohjaisia salaatteja ja irtojäätelöä. 
• mikäli ripuli kuitenkin yllättää matkalla, varaa mukaan apteekin ravinneliuoksia. Näin voit huolehtia neste-suolatasapainon säilyttämisestä.  
• huolehdi hyvissä ajoin ennen matkaa matkailijan rokotukset kuntoon. Matkailijan rokotuksista lisätietoa: Rokotukset | Matkailijat – rokote.fi.

Rokotukset annetaan perusterveydenhuollossa. Huomioithan, että rokotukset ovat pääsääntöisesti maksullisia.  

Sairastuminen tulehdukselliseen suolistosairauteen aiheuttaa luonnollisesti monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Mielenterveyttä kuormittavat muuttunut elämäntilanne, ja sairauden mukana tuoma pelko. Sairauden hyväksyminen ja siihen sopeutuminen on yksilöllistä, ja siihen vaikuttaa oma persoonallisuus, elämänkokemus ja sairauden vaikeusaste.  

Omista tuntemuksista on tärkeää puhua läheisille, koska sairaus ei näy päällepäin, joten läheisen on vaikea ymmärtää mitä ajatuksia sairaus sinussa herättää. Myös läheisellä voi olla tarve puhua sairaudesta, heidän huolistaan ja peloista, jotka liittyvät sairauteen ja sinun vointiisi.  

Psyykkisten tekijöiden ei ole todettu aiheuttavan suolistosairautta, mutta stressi lisää sairauden oireita. Stressillä tarkoitetaan tilanteita, joissa ihmiseen kohdistuu paljon vaatimuksia ja haasteita, ja hän kokee voimavarojensa olevan tiukoilla. Elämässä tapahtuvat muutokset aiheuttavat useimmiten stressiä. Pitkäaikaiseen stressiin keho yleensä reagoi. Onkin tärkeää itselleen sopivia keinoja, joilla stressiä voi lieventää ja keho pääsee rentoutumaan. 

Tukea ja apua henkisten voimavarojesi vahvistamiseen saat käymällä verkkokurssin: Henkisten voimavarojen vahvistaminen – Omahoito (duodecim.fi)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Jos olet huolestunut omasta jaksamisesta tai koet olevasi ahdistunut tai masentunut, ja kaipaat keskusteluapua, ole yhteydessä Kainuun hyvinvointialueen mielenterveyspalveluihin.  

Mielenterveys, päihteet ja riippuvuudet | Kainuun hyvinvointialue(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

On luonnollista pohtia tulehduksellisen suolistosairauden vaikutusta seksuaalisuuteen. Kerro rohkeasti kumppanillesi omista tuntemuksistasi sekä mahdollisista huolenaiheista voit avoimesti puhua myös omalle hoitavalle lääkärille tai sairaanhoitajalle. Sairauden hyvällä hoidolla on myönteinen vaikutus seksuaalisuuteen. Sairauden aktivoituessa on normaalia kokea kiinnostuksen seksiä kohtaan laskevan hetkellisesti.  Jos haluat keskustella mistä tahansa seksuaalisuuteen, sukupuoleen, seksiin, seksuaaliterveyteen ja parisuhteeseen liittyvistä kysymyksistä voit olla yhteydessä seksuaalineuvojaan. Seksuaalineuvojan vastaanotolle et tarvitse lähetettä. Ajanvaraus joko puhelimitse tai sähköpostilla suoraan seksuaalineuvojalta tai naistentautien takaisinsoittopalvelusta. 

Lisätietoja Kainuun hyvinvointialueen tarjoamasta palvelusta löydät: 

Seksuaalineuvonta | Kainuun hyvinvointialue(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Tulehdukselliset suolistosairaudet ja niiden hoitoon käytetyt lääkkeet eivät yleensä ole esteenä ehkäisyvalmisteiden käytölle. Voit valita sinulle parhaiten sopivan ehkäisymenetelmän. Jos suolistosairautesi on aktiivisessa vaiheessa ja sinulle esiintyy esimerkiksi toistuvaa ripulointia, on huomioitava, että suun kautta otettavien lääkkeiden imeytyminen elimistössä voi heikentyä. Tämä voi aiheuttaa ehkäisyteon heikommaksi jäämistä ja mahdollisuus raskaaksi tulemiseksi kasvaa. Jos ehkäisymenetelmän vaihtoehto mietityttää, keskustele asiasta lääkärisi kanssa.  

Kun suunnittelet raskautta, on hyvä ottaa asia puheeksi vatsatautipoliklinikan hoitajan ja lääkärin kanssa, jotta saat tilanteesi sopivat ohjeet ja lääkäri voi suunnitella raskaudenaikaisen lääkityksen. Raskaaksi tullessasi lääkitystä ei saa lopettaa omatoimistoimisesti. Yleensä IBD:tä sairastavan raskaus sujuu hyvin, jos sairaus on hyvässä hoitotasapainossa ennen raskautta.  

Jos sinulla on avanne, se ei ole este raskaudelle. Avanne mukautuu raskauden aiheuttamiin muutoksiin ja ongelmat avanteen kanssa ovat harvinaisia.  

Raskauden ehkäisyyn ja perhesuunnitteluun saat lisätietoa Kainuun hyvinvointialueen verkkosivuilta, josta löydät myös yhteystiedot ja ajanvarausohjeet. Raskauden ehkäisy ja suunnittelu | Kainuun hyvinvointialue(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Ravitsemus osana Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolentulehduksen (=IBD) hoidossa käsitellään yleensä yhdessä, eroa näiden välillä ei käytännössä ole. 

Haavaisessa paksusuolentulehduksessa ripuli ja paksusuolen tulehdus lisäävät nesteen ja suolojen tarvetta. Joskus erityisesti haavaisessa paksusuolentulehduksessa paksusuolta joudutaan poistamaan ja potilaalle tehdään avanne tai J-pussi. Leikkaus vaikuttaa erityisesti neste- ja suolatasapainon ylläpitoon, jolloin ruokavaliomuutoksia saatetaan joutua tekemään. Suoli sopeutuu vähitellen leikkaukseen, eivätkä kaikki leikkauksen jälkeiset ruokavaliomuutokset ole pysyviä. 

Crohnin tauti voi vaikuttaa ohutsuolen kykyyn imeyttää ravintoaineita tai tulehdusalueen parantuessa, arpikudos (striktuura) ahtauttaa suolta, mistä syntyy suolitukosvaara. Tukosvaara vähenee, kun ruoka pureskellaan huolellisesti ja ruokavaliossa vältetään esimerkiksi kokonaisia sitrushedelmiä, karkeita leseitä sekä jyviä ja siemeniä. 

Tulehduksellista suolistosairautta sairastavilta seurataan yksilöllinen tilanne huomioiden säännöllisesti suojaravintoaineiden pitoisuuksia (esim. rauta, D-vitamiini, folaatti, B12-vitamiini). Todetut puutostilat hoidetaan ravintolisän avulla, ja joskus tarvitaan suonensisäisesti tai pistoksina annettavia valmisteita. Ravitsemusta tehostetaan tarpeen mukaan apteekista saatavilla reseptivapailla täydennysravintovalmisteilla tai sinulle määrätyllä letkuravitsemuksella. 

Minkään välttämisruokavalion ei ole toistaiseksi osoitettu parantavan tai pysyvästi pitävän oireettomana tulehduksellista suolistosairautta eikä minkään yksittäisen ruoka-aineen laukaisevan sairauden aktiivista tulehdusvaihetta. 

Rauhallinen vaihe 

Taudin rauhallisessa vaiheessa suolistosairauksia sairastava voi syödä usein tavallista ruokaa. Hyvänä ohjenuorana hyvinvointia ja terveyttä tukevaan ruokavalioon toimii esim. ruokakolmio ja lautasmalli .

IBD:n ohella voi esiintyä toiminnallisia vatsavaivoja (ripuli, kipu, kaasunmuodostus), kuten ärtyvän suolen oireyhtymää eli IBS:ää. FODMAP-ruokavalio on auttanut useissa tutkimuksissa vähentämään IBD:tä sairastavien toiminnallisia oireita. Sitä voi kokeilla ravitsemusterapeutin ohjauksessa, jos toiminnalliset oireet sitä vaativat. On tärkeää muistaa, että mikään ruokavalio ei kuitenkaan korvaa IBD:ssä lääkkeitä tai kirurgista hoitoa, eikä nykypäivän tiedon valossa korjaa tulehdusprosessia suolessa. 

Pahenemis- eli aktiivinenvaihe 

Pahenemisvaihe eli aktiivinen vaihe lisää energian ja proteiinintarvetta ja sitä kautta altistaa vajaaravitsemukselle, vaikka sinulla olisi ylipainoakin. Vajaaravitsemusta ehkäistään syömällä riittävän usein, 2-3 tunnin välein vähintään 6 kertaa päivässä. Tavallista kotiruokaa voi rikastaa rasvalisän avulla. Puuroon tai muuhun ruokaan voi lorauttaa rypsiöljyä tai vaikka paistaa kasvikset reilummassa rasvassa. Puuron voi keittää veden sijasta maitoon ja lisätä vielä siihen rasvasilmän sekä valmistaa laatikkoruoan valmistaa maidon sijasta kermaan. Proteiineja saadaan lihasta, kalasta, kananmunasta, maitotuotteista ja kasviproteiininlähteistä (esim. soija, pavut ja pähkinät). Huolehdi, että jokaisella aterialla syöt jotain proteiinipitoista. 

Myös apteekista saatavat reseptivapaat täydennysravintojuomat ovat hyvä lisä ruokavalioon aktiivisessa vaiheessa. 

Vähäkuituinen ruokavalio vähentää aktiivisessa vaiheessa oireita osalla potilaista ja voi olla hyödyllinen leikkauksen jälkeen tai mikäli suolistossa todetaan ahtaumia. Runsaasti kuitua sisältävät täysjyväviljavalmisteet, kasvikset, hedelmät, marjat, pähkinät ja siemenet. Aktiivisessa vaiheessa kasvikset kannattaa kypsentää pehmeiksi, pureskella hyvin ja välttää kalvollisia sekä säikeisiä kasviksia. Vihannekset, juurekset ja hedelmät voi valmistaa soseiksi tai mehuiksi. 

Ripulin aikana tulee juoda runsaasti, useita litroja päivässä. Parhaiten nesteyttävät suoloja ja sokeria sisältävät, mutta kuitenkin laimeat juomat, kuten laimeat mehut, tee, kivennäisvesi, liha- ja kasvisliemi sekä mehukeitot. 

Aktiivisen vaiheen jälkeen on tärkeää kokeilla uudelleen niiden ruokien käyttöä, jotka aktiivisessa vaiheessa jäivät pois. Mm. kuidun saantia on tärkeää lisätä vähän kerrallaan, koska kuitu edistää suoliston mikrobiston monimuotoisuutta, tukee rauhallisen vaiheen ylläpitoa, ehkäisee suolistosyöpää ja tukee sydän- ja verisuoniterveyttä. 

Haluatko testata ruokavaliosi laatua, tee testi: ruokavaliosi laatu (sydan.fi)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

IBD:tä sairastavalla suun terveydestä huolehtiminen on ensi arvoisen tärkeää. Sairaudessa voi esiintyä suuoireita, kuten huulten turvotusta, ientulehduksia, aftoja ja poskien limakalvojen paksuuntumista jo vuosia ennen suolisto-oireiden ilmaantumista. IBD:n hoitoon tarkoitetut lääkkeet voivat alentaa elimistön puolustuskykyä, jolloin suun terveydestä huolehtiminen ja tulehduksien ennaltaehkäisy korostuvat. 

Suun omahoito koostuu suuhygieniasta ja ravintotottumuksista. Immunosuppressiivinen lääkehoito ja suun limakalvojen kuivuminen vaikeuttavat hyvän suuhygienian ylläpitämistä. 

Päivittäiseen suun omahoitoon kuuluu:  

• suun puhdistus kaksi kertaa vuorokaudessa sekä hammasvälien ja kielen puhdistus  
• fluorihammastahnan käyttö  
• säännöllinen ateriarytmi ja napostelujen välttäminen  
• ksylitolin käyttö aterioiden jälkeen. 

Mahdolliset suussa esiintyvät tulehdukset tulee hoitaa välittömästi, ettei perussairaus pääse pahenemaan. Säännölliset hammashoidon tarkastukset ja hammaskiven poistaminen ovat osa IBD potilaan omahoitoa.  

Lisätietoa Kainuun hyvinvointialueen hammashoidon palveluista löydät: 

Hammashoito | Kainuun hyvinvointialue(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Tulehduksellista suolistosairautta sairastavalla työ ja opiskelu sujuvat yleensä täysin normaalisti. Koulutusta ja työtä hakiessa kannattaa huomioida, että hyvin raskas työ ja epäsäännöllinen työaika eivät kuitenkaan ole hyväksi sairauden kannalta. Sairauden pahenemisvaihe saattaa rajoittaa opiskelu- ja työkykyä, mutta harvoin sairaus aiheuttaa pitkäaikaista työkyvyttömyyttä.  

Koulu- ja työterveyshuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli sinun opiskelu- ja työkyvyn ylläpitämisessä. Vaikka sairauden hoito- ja seuranta vastuu on Kainuun keskussairaalan vatsatautienpoliklinikalla, tulee opiskelu- tai työterveyshuoltoon olla yhteydessä, jos tarvitsee sairauslomaa tai uudelleen järjestelyjä opiskeluiden tai työn suhteen. Työterveyshuollon tehtävänä on tarvittaessa neuvotella sinun ja työnantajan kanssa siitä, millaiset järjestelyt tukevat työkykyäsi jatkossakin tai onko tarvetta hakea osa-aikaista sairauspäivärahaa.  

Edellytys hyvälle toimintakyvylle sekä mielenhyvinvoinnille on riittävä ja laadukas uni. Vireystila vaikuttaa ajatteluun, muistiin ja tunteisiin. Terveyden kannalta on unenlaatu tärkeämpi kuin yöunen pituus. Syvän unen määrä vähenee ikääntyessä ja painottuu iltayön uneen.  

Unettomuus tarkoittaa sitä, että unen pituus tai laatu ei tyydytä ja nukahtaminen iltaisin on vaikeaa. Uni on katkonaista ja herätessä tuntee väsymystä, joka myös näyttäytyy päiväaikaisena voimattomuutena ja ärtymyksenä. Unettomuuden ennaltaehkäisyssä on tärkeää huolehtia unitottumuksista. Kokeile seuraavia vinkkejä, mikäli sinulla on vaikeuksia unen kanssa: 

• pidä yllä säännöllistä uni-valverytmiä 
• ajoita päiväunet niin, ettei nukkumaanmeno häiriinny liian myöhäisistä päiväunista 
• toista samat iltatoimet päivittäin 
• vältä kahvin, teen, alkoholin ja virvoitusjuomien nauttimista ilta-aikaan 
• vältä tupakointia 
• vältä raskaan iltapalan nauttimista juuri ennen nukkumaanmenoa. 

Uniliitolla on Podcast-sarja, jaksossa kaksi käsitellään aihetta unettomuus. Jaksossa haastateltavana on neurologian erikoislääkäri Markku Partinen. Jakson voit kuunnella alta:

Verkkokurssin käymällä saat vinkkejä ja apuja unen parantamiseksi. Haluatko nukkua paremmin? – Omahoito (duodecim.fi)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Mikäli unettomuus vaivaa sinua ja itsehoito ei auta, ota yhteyttä omaan terveysasemaasi tai työterveyteesi.