Tietoa muistisairauksista
Sivun sisältö:
Vuonna 2024 julkaistu tutkimus osoittaa, että vuosittain Suomessa muistisairauteen sairastuu noin 23 000 henkilöä. Sairastuneiden määrä kasvaa jatkuvasti, mutta tämä on yhteydessä väestön ikääntymiseen. Suurin osa muistisairaus diagnoosin saaneista on yli 85-vuotiaita.
Muistisairauksille on tyypillistä, että ne heikentävät muistia, vaikeuttavat tiedonkäsittelyä ja muita ajatustoimintoja.
Yli 65-vuotiaista useat ovat huomanneet muistissaan ongelmia, mutta useimmiten muistinongelmat johtuvat muista syistä kuin etenevästä muistisairaudesta. Ikääntyminen vaikuttaa lievästi muisti- ja ajattelutoimintoihin, kuitenkin arjen toimintakyky säilyy hyvänä. Mikäli muistiongelmat vaikeuttavat arjessa toimimista, voi kyseessä oleva etenevä muistisairaus.
Seuraavasta tiedostosta voit lukea lisää muistisairauksista.
Alta löydät tietoa muistisairauksista ja muistisairauksien oireista.
Lievällä tiedonkäsittelyn heikentymisellä (MCI) tarkoitetaan tilaa, jossa muisti tai muu tiedonkäsittelyn eli kognitiivisen toimintakyvyn taso laskee. Diagnoosi tehdään lääkärin tekemän kliinisen tutkimuksen, oirekuvauksen ja oireiden vaikeusasteen mukaan.
Lievä tiedonkäsittelyn heikentyminen ei viittaa tiettyyn sairauteen. Heikentyminen voi olla seurausta pitkäkestoisesta masennuksesta, liiallisesta ja pitkään jatkuneesta alkoholin käytöstä tai univajeesta tai etenevä, jolloin se johtaa vähitellen dementoitumiseen.
Voit lukea lisää: Lievä tiedonkäsittelyn heikentyminen (MCI)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus. Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei tiedetä. Aivoissa tapahtuu mikroskooppisia muutoksia, jotka vaurioittavat hermoratoja ja aivosoluja heikentäen muistia ja tiedonkäsittelyä.
Alzheimerin taudin tyypillisimpiä ensimmäisiä oireita on muun muassa:
- lähimuisti heikkenee sekä uuden oppiminen ja mieleen painaminen vaikeutuvat
- vaikeus muistaa uusia nimiä ja sovittuja asioita
- esineet ja tavarat häviävät
- vaikeus liikkua vieraassa ympäristössä
- erilaisten tapahtumien ajallisen kulun ja asioiden sekoittuminen.
Sairauden edetessä oirekuvaan voi tulla lisäksi seuraavia:
- sairaudentunnottomuus lisääntyy
- hahmottamisen ongelmat pahentuvat
- kielelliset vaikeudet, esimerkiksi puheen tuottamisen haasteet ja puheen ymmärtämisen vaikeudet
- hienomotoriikkaa vaativien toimintojen suorittamisen haasteet, esimerkiksi napittaminen, ruokailuvälineiden käyttö, kutominen
- ajan ja paikan tajun heikentyminen.
Voit lukea lisää Alzheimerin taudista:
Alzheimerin tauti | Aivotalo | Terveyskylä.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Verisuoniperäinen muistisairaus on aivojen verenkiertohäiriöiden aiheuttama muistisairaus ja johtuu aivoverenkierron häiriöstä. Tähän muistisairaustyyppiin ei ole olemassa lääkitystä. Erityisesti sairauden alkuvaiheessa toiminnanohjaus heikentyy muistiakin selvemmin.
Verisuoniperäisen muistisairauden oireita on muun muassa:
- kävelemisen ongelmat
- halvauslöydöksiä
- puheentuottamisen ongelmat.
Oireet voivat vaihdella suurestikin, koska eri aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat puutosalueet voivat sijaita missä aivojen osassa tahansa.
Voit lukea lisää verisuoniperäisestä muistisairaudesta:
Sekamuotoisessa muistisairaudessa yhdistyy useamman kuin yhden muistisairauden oireita. Yleisesti sairaus on yhdistelmä Alzheimerin taudin sekä verisuoniperäisen muistisairauden oireita.
Sekamuotoisen muistisairauden syntyyn vaikuttaa olennaisesti se, että sekä Alzheimerin taudissa että verisuoniperäisessä muistisairaudessa on pitkälti samat riskitekijät.
Lewyn kappale -tauti alkaa yleensä 50–80 vuoden iässä. Tauti on saanut nimensä potilaiden aivoissa runsaina esiintyvistä mikroskooppisisa proteiinikertymistä eli Lewyn kappaleista, jotka sisältävät alfasynukleiini- nimistä proteiinia. Näiden kertyminen tai taudin syytä ei täysin tiedetä. Tauti etenee hiljalleen vuosien kuluessa.
Ensimmäisiä oireita, jotka voivat viitata Lewyn kappale -tautiin, ovat hahmotusongelmat ja vireystilassa esiintyvät vaihtelut. Oireissa voi esiintyä päivittäistä ja jopa hetkittäistä vaihtelua.
Lewyn kappale -taudin yleisimpiin oireisiin kuuluu:
- kognition eli aivojen tietojenkäsittelyn vaikeudet kuten tarkkaavaisuuden häiriöt, epäjohdonmukainen ajattelu ja toiminnanohjauksen vaikeudet
- muistiongelmat
- hahmottamisen häiriöt ja näköharhat
- käytösoireet
- vireystilan säätelyn haasteet.
Voit lukea lisää Lewyn kappale -taudista:
Otsa-ohimolohkorappeuma alkaa yleensä työikäisenä ja on vähitellen hitaasti etenevä sairaus.
Sairaus aiheuttaa muita muistisairauksia enemmän persoonallisuuden ja käytöksen muutoksia. Oirekuvassa on oleellista, että käyttäytyminen ja luonne ovat muuttuneet aiempaan nähden. Oirekuvan tunnistamista vaikeuttaa sen monimuotoisuus ja vaihtelu potilaiden välillä. Oireet ilmenevät eri potilailla eri tavalla, eikä kaikille potilaille tule kaikkia oireita. Taudin alkuvaiheessa ei tyypillisesti ilmene muistioireita tai näönvaraisen hahmottamisen vaikeuksia.
Sairaus voi näyttäytyä sympatia ja empatiakyvyn heikkenemisenä. Sairastunut voi kommentoida loukkaavasti tai olla välinpitämätön läheisiä kohtaan sekä hän voi vältellä katsekontaktia tai läheisten seuraa.
Otsa-ohimolohkorappeuman oireet:
- muutokset persoonallisuudessa ja käyttäytymisessä
- aloitekyvyttömyys
- toiminnanohjauksen ongelmat
- uniongelmat, kuten unettomuus.
Lisäksi oirekuvaan voi liittyä päämäärätöntä liikehdintää, pakko-oireista käyttäytymistä kuten asioiden jatkuvaa tarkistelua ja hamstraamista, sanojen toistelua ja sairastumista edeltävästä arjesta poikkeavia tapoja esimerkiksi ruokailuun liittyen. Sairastuneella voi esiintyä lisäksi raajojen jäykkyyttä, ilmeettömyyttä ja lepovapinaa.
Voit lukea lisää otsa-ohimolohkorappeumasta:
